perjantai 31. tammikuuta 2014

JAUHOA PEUKALOISSA

Leipoisin useammin ja enemmän mutta kukahan se on meidän perheessä se "pullahiiri"? En juurikaan välitä karkista mutta PULLA. Mikäs sen ihanampaa kuin maukas kotipulla uuuuuu. Silti kuitenkin sorrun aina leipomaan samoilla ohjeilla samoja herkkuja. Miksi vaihtamaan hyväksi havaittuja ohjeita. No tällä kertaa meillä ei ole oikeasti leivottu pullaa, VIELÄ. Tämä kokkaus tapahtui oikeastaan viimeviikonloppuna mutta pääsee tänne vasta nyt. 
Pipuna (tyttäreni lempinimi) sai syksyllä synttärilahjaksi "Pikkuprinsessojen leivontakirjan", syystä että hän on innokas leipoja ja auttaja keittössä. 


Kirjahan itsessään on todella herkullisen näköinen, mutta ohjeet on yllättävän vaikeita ja monimutkaisia kun voisi luulla, että tuollainen leipojan ensimmäinen reseptikirja pitäisi sisällään helppoja ohjeita esim. lättytaikinan ohje, sämpylä ohje jne… Lapsi on monesti kysellyt, että koskas me leivotaan hänen kirjan ohjeita? Mikä onni, kirja pitää sisällään leivonnaisten lisäksi myös suolaisia ohjeita ja näinpä sainkin idean tehdä lapsen kanssa  kananugetteja. Kaupassa en muistanut mitä nugetteihin tulee muutakuin kanafileita ja korppujauhoja ja näillä päätin pärjätä. Kotona ohjetta tutkailin, ettei siihen paljoa muuta tullutkaan ja ne mitä tuli, sooloilin oman pään mukaan. 
Korppujauhojen lisäksi laitoin emmentaalijuustoraastetta sekä suolaa ja currya, en muuta. Laitan loppuun oikean ohjeen niin kuin se kirjassa on. 

Tältä ne kirjassa näyttää, aika ihanaa eikös? Ihana helppo ja nopea ruoka jonka lapsi osasi kivasti tehdä itse, toki olin apuna sillä "Risto Räppääjä" kiinnosti sillä kertaa enemmän kuin kokkaaminen. 
Pipuna sai pukilta omat leivontavälineet joita oli ihana päästä käyttämään.
Suosittelen kokeilemaan tätä maukasta ja nopeaa ruokaa. Ei vaadi aikaa eikä taitoja ja voi tehdä kuten minä, sooloilla raaka-aineissa. 
Lopputulos näytti tältä
Itse tehdyt kananugetit, lohkoperunat ja salaattia. Ihanaa. 
Kultaiset nugetit

Ainekset:

Broilerin rintapaloja
Korppujauhoja
Maissihiutaleita hieman murennettuna
Parmesaanijuustoa 
Suolaa
Sulatettua voita

Valmistus:

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita kaikki ainekset (paitsi voi) hyvin keskenään. Sulata voi astiassa jossa kanapalat on helppo kastaa. 
Kasta kanapalat sulatetussa voissa ja pyörittele niitä sen jälkeen korppujauhoseoksessa, kunnes seos on hyvin tarttunut kanapalojen pintaan. Laita kanat uunipellille ja paista noin 20minuuttia, kunnes ne on kypsiä, rapeita ja kullanruskeita.
Vaikeusaste:helppo

Tällaisia herkkuja. Meillä siis juuston siaan oli emmentaaliraastetta, ei ollut maissihiutaleita ja laitoin suolan lisäksi tosiaan currya. Oikein oli maukkaita. 
Ihanaa viikonloppua. Huomenna kosmetologille. 

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

HUUSHOLLISSA

Niinkuin jo aikaisemmin pähkäilinkin, kevät on innokasta sisustamisen aikaa. Olen katsellut kevääksi/kesäksi hieman väriä verhoihin ja tyynyihin mutta vielä en ole mieluisaa löytänyt enkä kyllä suuremmasti etsinytkään. Tällä hetkellä meillä on aika paljon valkoista ja ruskeaa ja eräästä blogista sain kivan neuvon yhdistää  tylsiinkin väreihin hieman piristystä. Kivan väriset kuosit jo löysinkin Jotexin kuvastosta mutta verhot olivat kyllä aika pitsiset joten etsintä jatkukoon. Makkarin sisustushaave edelleen kovasti mielessä, lottovoittoa siis odotellessa. Mutta miltä meillä näyttää tällä hetkellä?

Olohuoneesta
Keittiöstä päin eteinen ja olkkari näyttää tältä
Täällä meillä kokkaillaan.

Eteisestä pääsee kaikkiin kolmeen makkariin.

Että tallaista muutamissa huoneissa. Lasten huoneet olikin esillä jo syksyllä ja jos joskus pääsen meidän makkarin kimppuun niin sitten laitan sieltä kuvaa. Ikeassa olisi kieltämättä kiva päästä käymään pitkästä aikaa mutta tällähetkellä ei reissua Ruotsin puolelle ole suunnitteilla. 
Huomaan tosiaan sisustaneeni aika yksiväriseksi ja nyt aion kyllä hieman lisätä väriä huusholliin piristykseksi mutta maltilla. 
Ihanaa pakkasviikkoa, tämä lähtee nyt salille :)

maanantai 27. tammikuuta 2014

1560 KALORIA, VIISI POLTETTUA SAVUKETTA JA KOLME DRINKKIÄ, EI YHTÄÄN PUHELUA MARK DARCYLTA

Kuulostaako kenestäkään tutulle rimpsulle? Ihana Bridget Jones on täällä taas. Meidät aikoinaan toisiimme tutustutti rakas ystäväni jonka kanssa jaoimme opiskeluaikana lähes kaiken, kaiken muun paitsi miehet ja vuoteen. Tuo hulvattoman ihastuttava Bridget, aina töpeksi asian kuin asian, haaveili komeasta juristista ja aloitti terveellisen elämään uudestaan joka aamu. 
Joulun alla kuulin, että Bridget seikkailee uudessa kirjassaan nimeltä "Bridget Jones, Mad about the boy". Tuon minä toivon pukilta lahjaksi, ajattelin samantien, hetken kuluttua päädyin järkevämpään ratkaisuun. KIRJASTO. 
No melkein ehdin unohtaa koko kirjan ja sen hulvattoman hauskan sankarittaren ystävineen. Tytsykän kanssa kävimme viime viikolla kirjastolla hakemassa kasan lastenkirjoja ja kerrankin muistin jotakin silloin kuin kuuluukin muistaa. Hieman epäröiden kysyin kirjastotätiltä kuinka pitkä olisikaan jono tuohon kirjaan ja olin valmistautunut jonottelemaan kevään verran. Kirja saapui minulle kahdessa arkipäivässä ja nyt se on minulla. Pitkälle emme ole vielä Bridgetin kanssa seikkailuissamme päässeet kun nämä illat on mitä ne nyt onkaan. Jo aikaisempiin kirjoihin uskollisena Bridget taistelee miesongelmiensa kanssa ja mukaan kuvioihin on tullut omat lapset ja kaikkien äitien painajaisuni; täit. Oliko ne nyt pakko sotkea tähänkin mukaan, kysyn vaan?? Ei Bridgetillä kuulu olla lapsia, täistä nyt puhumattakaan. Sehän on ikisinkku. No sen pidemmälle en kirjassa ole päässyt ja veikkaanpa, että lukeminen nykyään on hitaampaa kuin silloin kuin luin ne ensimmäiset kirjat. 
En voi kutsua itseäni himolukiaksi mutta tykkään silloin tällöin uppoutua romanttisten hömpän pömppä kirjojen pariin. Sama pätee leffoissa. 
Taidanpa siis toivotella ihanaa iltaa ja käpertyä huovan alle lukemaan. 


sunnuntai 26. tammikuuta 2014

AINOA OIKEA

Pitkästä aikaa vietin iltaa kahden ihanaisen ystävän kanssa. Se on melkoista herkkua itsensä liian kiireiseksi tekevälle äiti-ihmiselle jonka puolisokin on lähes aina töissä. Ensin istahdimme teekupposelle   Cafe Biskettiin jonka jälkeen suuntasimme Finnkinoon elokuviin. Jo toinen kerta tälle viikolle, juu en todellakaan käy elokuvissa tällaisella tahdilla.  Leffaksi valitsimme suomalaisen Saara Cantellin ohjaaman "Ainoat oikeat". Elokuvissa sai nauraa ja tottakai leffassa oli romantiikkaa. Yllättävän hyvä elokuva suomalaiseksi elokuvaksi. En ole suomalaisten leffojen superystävä mutta  ihanaa joskus yllättyä positiivisesti. Suosittelen katsomaan tämän leffan ihanan ystävän/ystävien seurassa tai miksipä ei oman rakkaan kanssa :)



Takki Lindex, Housut Vero Moda, Kengät Clarks, Laukku Tommy Hilfiger 
No ennen lähtöä ehdin vaihtaa kampausta, eli panta ei jäänytkään päähän sekä puserokin vaihtui toiseen. Huomenna taas arki ja aamulla reippain mielin aikaisin ylös. Ihana viikonloppu takana.

lauantai 25. tammikuuta 2014

PÄIVÄ PRINSESSAN SEURASSA

Perheessämme on edelleen kaksi lasta, kaksi aivan erilaista lapsosta. Toinen eli poika, urheilisi kaiken aikaa, on sosiaalinen ja reipas joka tulee toimeen jokaisen vastaan tulevan kanssa, omaa ehkä aika sisukkaan leijonan luonteen joka ärjäisee välillä aika kovalla karjaisulla ja sen jälkeen kaipaa taas turkkinsa silitystä ja rakastaa käpertyä kainaloon. Isona pojasta tulee joko NHL pelaaja tai palomies ellei siinä ammatissa kuole, niinkuin hän itse on ilmoittanut. 
Toinen, tuo tyttönen, eskarilainen, prinsessojen prinsessa, rakastaa askarrella eikä viitsisi ottaa yhtään turhaa askelta kun urheilu nyt vaan on yliarvostettua. Tykkää ilahduttaa askarteluillaan läheisiään ja pitää isoveljeään kurissa ja nuhteessa. Selvästi jo kovaa vauhtia tulee äitiinsä koru ja vaate ihannoinnissaan ja ilahtuu ihanista vaatteista kovastikin. Hermoja raastavan laiska siivoilemaan sotkujaan mutta on jo löytänyt itselleen elämänsä rakkauden jonka kanssa aikoo mennä naimisiin ja isona työskentelee ambulanssissa kun siellä saa pistää potilaille piikkejä.
Mieheni oli saanut eiliseen Kärppä peliin liput hänelle ja pojalle ja ajattelin hyödyntää ajan viettämällä aikaa pikku neidin kanssa. Päätimme mennä elokuviin ja mukaan kutsuimme kaksi ihanaa prinsessaa lisää, pitkä aikaisen ystäväni sekä hänen samanikäisen tyttösensä. Tyttöjenilta aloiteltiin heidän luotaan useamman tunnin kyläilyllä jonka jälkeen suuntasimme porukalla kaupungille. 



Herkkuostosten jälkeen suuntasimme Finnkinolle.



 Elokuvana oli paljon mainostettu Marjatta Kurenniemen kirjoihin perustuva "Onneli ja Anneli". Tarina kahdesta saman ikäisestä tyttösestä, jotka haaveilivat paikasta missä saisi olla ihan kahdestaan. Kuin ihmeenkaupalla tytöt saivat rahaa talon ostoon ja talossaan he viettivät huisan hauskaa elämää ihanien naapureidensa kanssa. 
Muistan itse lapsena lukeneeni noita kirjoja ja tykkäsin niistä todella paljon ja voin kyllä lämpimästi suositella elokuvaa kenelle vain. Elokuvassa sai nauraa ja innolla jäimme odottamaan josko se saisi joskus jatko-osan. Iskän hakiessa meidät kotiin saimme peräkonttiin tyttöselle arteen josta kirjoittelen myöhemmin.


Tänä aamuna koputtelimme yhdeksän aikana jo toisten ystävien kotiovea ja pääsimme ihastelemaan kuukauden vanhaa poikavauvaa. Nautimme porukalla aamiaista ja sainpas nuuhkutella ihanaa vauvaakin ja seurata ilolla reipasta vauvan isoveljeäkin. Lapsoset ihanat, omien vanhempien omia aarteita. 
Tähän päivään on mahtunut monta muutakin touhua ja puuhaa mutta nyt sohvalle seuraamaan perheen suosikki ohjelmaa, Putousta. 

VIILAILUA

Bannerikuva vaihtuu yhtenään. Tykkäsin todella paljon bannerikuvasta jonka viikko sitten kuvasin ja laitoin blogiini. Idean tuohon tulppaanikuvaan sain Lindan blogista. Tykästyin ideaan ja siitä sitten sommittelin omankin bannerikuvan, mietin pitkään, että "uskallanko" tuota kuvaa julkaista kun se muistutti Lindan kuvaa niin suuresti. No otin rohkean riskin ja julkaisin sen. Sain melko pian palautetta kuvasta, että liiaksi on kuva samanlainen toisen blogin kanssa, no sitä en käy kiistämään. Pohdin asiaa useamman päivän ja räpsin kuvia useampia. No nyt on uusi kuva enkä ole ideaa bonganut kenenkään muun blogista vaan se on ihan minun oma, ideaa saa vapasti käyttää jos siitä tykkää. 
Keskustelin tästä asiasta muutaman blogin pitäjän kanssa ja he molemmat olivat sitä mieltä, että eikös blogit yleensä ole sitä varten, että niistä haetaan ideoita. Oli sitten kyse sisustamisesta, pukeutumisesta, äitiydestä, omasta blogista jne… aiheita olisi vaikka ja kuinka. Moni lukee varmastikin blogeja sillä ajatuksella mitä toiset lukee esim H&M kuvastoa,  "millaiset vaatteet kesäksi itselleni hommaan". Blogeista moni saa ihania ideoita omaan sisustamiseen tai tukea äitiyteen. Kyse ei silti mieltestäni ole matkimisesta, jos näin olisi, matkisimme toinen toisiamme kaiken aikaa. Eikö totta. Ihanaa viikonloppua ihanille lukioille <3

torstai 23. tammikuuta 2014

KUVISTA KIRJOIKSI

On varmaan tullut esille monta kertaa, että tykkään kovasti valokuvaamisesta. Se ei ole uusi harrastus blogin myötä vaan ensimmäisen kamerani sain jo lapsena ja aina olen kovasti kuvia räpsinyt. Kuvan laadusta en mene takuuseen mutta tärkeintä minulle noissa kuvissa on muisto jostakin asiasta/tapahtumasta. Mieltymys kuvaamiseen on varmastikin lähtenyt kotoa. Äidilläni on paljon valokuvia joita tykkäsin jo lapsena katsella ja meidän lapset tykkäävät myös katsella meidän kuva-albumeita. 
Olen kuullut monen ystäväni tai tuttavani taivastelevan, että meillä kaikki kuvat on pelkästään koneella ja pitäisihän ne joskus teettää kuviksi saakka. Se vain monella tahtoo jäädä ja ymmärrän syyn helpostikin. Kuvien teettäminen on aikaa vievää puuhaa. Itse olen pyrkinyt kuvani teettämään kuviksi saakka ja silti säilyttämään ne myös koneella. Se tila mitä isot albumit vievät on jotain aivan järkyttävää. 
Muutama vuosi sitten päädyin tekemään ensimmäisen valokuvakirjani. Kirjan tekeminen oli alussa aikaa vievää puuhaa jota tein aina muutaman sivun kerrallaan. Ihastuin todella kovasti kuvakirjaan, siitä kun saa tehdä juuri oman näköisen ja kokoisen. Kirjan sivut saa suunnitella itse, kuvien lukumäärän määrää tekiä ja mukaan voi lisätä tekstejä ja kuvia clipartista, kannet myös saa haluamansa näköisenä. Näinpä kuvakirja ei jäänyt ensimmäiseksi ja viimeiseksi vaan niitä on tullut tehtyä tasaisin väliajoin.
Kirjani teetän Ifolorin kirjaohjelmalla joka ladataan omalle koneelle ja tehdään silloin kuin itselle sopii. Todella helppoa ja mukavaa hommaa.
Ensimmäiset kuvakirjat kertoo perheemme arjesta ja juhlista. 



Yksi tietysti rakkaimmista kuvakirjoista on kirja häistämme. Kirjapohjana on ifolorin Premium kuvakirja joka on heidän suurin kuvakirja. Kirja kätkee sivuilleen aamun valmistelut, kirkko osuuden, kuvia itse juhlista ja vieraista tietysti ja lopussa on kuvia potreteista.  Tuo kirja on todellinen aarre, niinkuin jokainen kuvakirja oikeastaan. 


Viimeisin tekemäni kirja saapui postilaatikkoon eilen. Se oli kirjalahja äidilleni jouluna vietetyistä 60-vuotis juhlista. Tiesin hänen ilahtuvan tästä lahjasta ja oikeassa olin, veimme sen tänään hänelle kauniisti paketoituna. Ilo oli molemmin puolinen. 


Polttarikuvamme ei ole kuvakirjoina eikä oikeastaan perinteisenäkään albumina vaan enemmänkin scrapbook tyylisesti tehty kirjaan jossa on pahvisivut ja sivuille on kerätty kuvien lisäksi myös muuta polttaripäivän aikana kerättyä aineistoa joka on ihana kun se siellä on mukana muistoissa. Sivujen sisältöön emme tietenkään ole päässeet vaikuttamaan itse ja se on hyvä. Varsinkin omasta leikekirjastani tykkään todella paljon. Kaasoni on huippu askartelia ja kirjasta tuli kyllä ihana. 

Kuvat vain on niin ihana muisto tapahtumista ja elämästä. Tottakai hyvät kuvat ovat vielä mahtavampin ilo katsella mutta arvostan myös niitä ei niin laadulla otettuja räpsäsyjä, niissäkin on tärkeä muisto tallennettuna. 
Saatko sinä kuvasi kansioihin saakka, vai jääkö ne kameraan tai tietokoneelle?


keskiviikko 22. tammikuuta 2014

EI KAHTA ILMAN KOLMATTA

Mistähän se johtuu, että yleensä kun kotona joku menee rikki, se saa kaverikseen toisenkin särkyneen tavaran. Yleensä se hajonnut juttu on sellainen mikä pitää korvata tai korjauttaa mahdollisimman pian. Meidän taloudessa hajosi perjantaina "hyvä ystäväni imuri" kesken siivouksen, ja jäljellä oli vielä ne pahimmat roska paikat eli keittiö ja kodari. Muutamia viikkoja tuo masiina sammuili itsestään ja aina kuvittelin johdon olevan huonosti seinässä mutta totuus paljastui perjantaina. Voi harmistuksen kevät. En voi väittää tykkääväni siivoamisesta, mutta siisti koti on minulle kyllä super tärkeä juttu. Mielummin kaivan tuon meluavan rakkineen esille kaapista, kuin väistelen murusia lattialta. 
Koska olin ollut masinaani erittäin tyytyväinen alusta saakka, en ollut missään vaiheessa ajatellutkaan, että millaisen imurin itselleni haluaisin. Montakaan hetkeä emme puolisoni kanssa miettineet, että millainen olisi uusi imuri vaan pelko selkärangassa menimme nettiin katsomaan löytyisikö samaa imuria enää mistään. LÖYTYI. Uudistettu versio, hieman tehokkaampi mutta muuten sama huuveri. Toki kurkkasimme muutamaa muutakin mallia ja merkkiä mutta palasimme tuttuun ja turvalliseen. 
Eilen kun tulin töistä kotiin, oli tuo uusi perheenjäsen odottamassa innokasta kokeilijaa. Ihme ja kumma, en ollutkaan se joka sitä ensimmäisenä testaili. Poika tarttui pyytämättä (käskemättä) imurin varteen ja kuulemma imuroi matotkin mennessään. 
Sen verran innokas olin tuosta uudesta kapistuksesta, että työkaverit katsoivat intoiluani hieman hitaasti ja sain kutsuja siivoamaan yhtä jos toistakin kotia. Kiitos ei. 
Pähkäilimme työkaverini kanssa, mikä olisi se kodinkone jonka rikkoutumisesta ei tarvisi ihan heti ryhtyä toimeen. Minun valintani oli astianpesukone sekä televisio. Ilman niitä pärjäisin hetken ihan hyvin. Jääkaapin sekä hellan hajoaminen taas olisi niitä jotka vaatisivat aika nopeaakin toimintaa. 
Toinen ei nyt niinkään hajonnut juttu mutta mahdottomasti lompakkoa vaativa asia oli auton huolto, joka sitten toi mukanaan muutaman hajonneen osan ja lisäkustannuksia. Toivon todella, että tuo kolmas hajonnut juttu oli tänään töissä hajonnut kone joka aiheutti paljon päänvaivaa. Tänne kotiin en kaipaa enempää hajonneita juttuja. 
Philips Performer

maanantai 20. tammikuuta 2014

HAMSTRAAJA

Tiimari, tuo varmasti jokaiselle tuttu askartelukauppa vetelee viimeisiään. Tiimari sulkee ovensa keskiviikkona, tai näin ainakin minä muistelen meidän Tiimarin myymäläpäällikön sanoneen. Pitkään he ovat myyneet tuotteitaan huimassa alennuksessa ja nyt viimeisinä päivänä kaikki tuotteen on ollut myynissä -70%. Itse olen ahkerasti Tiimarissa asioinut, niin nyt alennusten aikana kuin ennenkin. Viime viikon käynnillä hamstrasin kaappiin mm. pääsisäis juttuja, onnittelukortteja (siitäkin huolimatta, että teen myös kortteja itse), saksia, paketointi tarvikkeita ja paljon muuta. "Suurena" huolenaiheenani onkin nyt, että mistä jatkossa askartelu tarvikkeeni hommaan. Voisinko enempää tuntea itseäni tolloksi, olenhan ennekin tilannut askartelutarvikkeita netistä sekä monesta muustakin kaupasta. Miksi sitä ei enää voisi tehdä? 
Päivällä kävimme töissä keskustelun, etteihän Tiimari loppupeleissä edes ollut mikään kovin halpa kauppa, mutta tuota pikkuista krääsäkauppaa tulee silti ikävä. 
No, nyt minulla ainakin on kaapit täynnä hamstrattuja tavaroita, niillä pääsen kivasti eteenpäin askarteluissani. Kuulostaa hyvältä, mietin vain, että mistä kaupasta saisi ostaa vuorokauteen lisää tunteja että voisi ommella ja askarrella. Jos joku on joskus törmännyt tuohon aikaa myyvään kauppaan niin ilmoitathan siitä myös minulle. 
Onko kukaan muu vieraillut askartelun ihmemaalimassa. 


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

ULKOILUA PAKKASESSA

Sain ihanasti nauttia kolmepäiväisestä viikonlopusta. Suurimmaksi osaksi nuo vapaat kului lapsia kuskaten erinlaisiin paikkoihin. Ehdin kuitenkin ulkoilla uuden kamerani kanssa ja perjantaina tallensin ihania auringonsäteitä. Olen opetellut todella ahkerasti kameransäätöjä ja mitä tehdä millaisessakin valaistuksessa, no paljon on vielä silti opittavaa. 
Vaikka pakkanen paukkuukin aika kovana, niin silti otan mielummin nämä ilmat kuin ne monen kuukauden vesisatteet. Eilenkin uskaltauduin aika pitkällekin lenkille. Hyvin tarkeni kun päällä oli college-housut, tuulihousut sekä toppahousut. 
Pojalle ostimme viikko sitten Sorelin kengät ja muutaman kerran olen ne itselleni vatässyt jalkaan kun olen pistäytynyt ulkona. Nyt odotan suoranaisella innolla, että lapsella jalka kasvaisi kengistä ohi ja saisin ne itselleni. Siinäpäs vasta lämpimät kengät. Olen sarjassamme niitä ihmisiä, jolla palelee sormia ja varpaita pienimmilläkin pakkasilla varustuksesta huolimatta. Sorelit kun vetäsin jalkaan, tuli tunne että pian ulos tai varpaat kiehuu. 
Tänään sain kahvitella ihanan ystävän seurassa ja illalla oli pitkästä aikaa kosmetiikkaesittely ystävän tukena. Eli puuhaa on jälleen riittänyt joka päivälle. Huomenna taas arki ja aamulla aikainen herätys. 













Ihanaa viikonalkua. 

lauantai 18. tammikuuta 2014

VIHDOIN JA VIIMEIN

Sain valmiiksi "Matkailu" osioon ensimmäisen ulkomaanmatkamme Budapestissä. Olen sitä pikkuhiljaa kirjoitellut ja eilen sain sinne kuvatkin laitettua. Pitkään venähtänyttä tekemistäni tylsästi puolustelen sillä, että kuvat matkalta on vanhalla koneella joka toimii silloin kun sille päälle haluaa. No nyt se on tehty ja olen suoritukseeni tyytyväinen. 
Matkailu osiohan löytyy bannerikuvan alapuolelta. 

perjantai 17. tammikuuta 2014

PARANTAMISEN VARAA

Alun perin kun perustin omaa blogia, tein ulkoasun sellaiseksi, että tällä päästään alkuun ja viilaillaan sitä sit myöhemmin lisää. Koko ajan olen miettinyt, että millainen ulkoasu olisi mieluinen. Nyt tein pieniä muutoksia mm. tekstiin, bannerikuvan vaihdoin ja jotain muuta ihan pientä. Kamerassa tuo bannerikuva näytti hyvältä mutta koneella se näyttikin jo aika rakeiselta, miksi. Eli ulkoasu tulee varmasti vielä muuttumaan kunhan saan tarpeeksi ajatuksia tulevasta ulkoasusta. 
Miltä tämän hetkinen blogini näyttää?

Olen saanut tänään nauttia vapaapäivästä ja olenkin taas koittanut ehtiä tehdä yhtä sun toista. Hetken ehdin käydä ulkona hiippailemassa kameran kanssa ja sain kyllä nappailtua muutaman aivan mahtavan kuvan. Nyt lasten kanssa katsomaan Voice of Finlandia. Ihanaa viikonloppua.

torstai 16. tammikuuta 2014

HYVÄ MYYJÄ

Olin eilen koulutuksessa jossa kerrottiin kuinka myydä paremmin, kuinka toimia myyntitilanteessa tai kuinka ei tulisi toimia. Siellä käytiin läpi eri ihmistyyppejä ja kuinka näiden kanssa toimitaan myyntitilanteessa. 
Moni varmaan muistaakin, etten ole ammatiltani myynnin kanssa missään tekemisissä vaan työskentelen terveydenhuolto alalla. Olen muutama vuosi sitten lähtenyt mukaan edustamaan kauneus ja hyvinvointi tuotteita joihin itse olen hurahtanut ihan sata nolla. Alunperin mukaan lähdin lasteni vuoksi kun sain näistä tuotteista apua heidän atoppiseen ihottumaan. Pikkuhiljaa löysin paljon ihania tuotteita myös omaan käyttöön ja siitä innostuin, että miksipä en kertoisi näistä tuotteista myös muille. Eli tällä tiellä ollaan, ihanien tuotteiden keskellä, käyttäjänä ja edustajana. 
No eilen tosiaan saimme aivan mahtavan koulutuksen huippu ammattilaiselta kuinka toimia.
Hyvä myyjä on iloinen, luotettava, rehellinen, nöyrä, helposti lähestyttävä jne… No ihan tosi, tuollaistahan sitä itsekin haluaa asiakaspalvelialta. 
Mekko Esprit, Huivi Pieces, Laukku Gucci, Kello Tommy Hilfiger, kengät ?


"Toiset tuovat iloa tullessaan, 
toiset vasta lähtiessään."

Hauska lausahdus, mutta eikös tuo ole aika totta. 
Aika hyvillä mielin lähdin koulutuksesta pakkaseen. Sain mielestäni tosi kivoja vinkkejä omaan työhöni. Nyt pääsen nauttimaan kolmen päivän vapaasta ja tarkoitus olisi jälleen kaivella kamera esille ja saada aikaiseksi edes yksi hyvä otos. 
Ihanaa viikonloppua kaikille. 

tiistai 14. tammikuuta 2014

BLOGEJA

Blogeja ja bloggaajien ajatuksia on mukava lukea. Toisten blogeja lukiessa tuntuu kuin se toinen kirjoittaja olisikin itselle kovasti tuttu ihminen. Mukava lukea mitä heidän päiväänsä kuuluu, mitä on puuhattu lasten kanssa, millaisia uuden vuoden suunnitelmia kenelläkin on ja niin edelleen. 
Itse mietin blogin perustamista todella pitkään. Eka ajatus omasta blogista heräsi tosi kauan aikaa sitten mutta hautasin sen hyvin nopeasti. Pikku hiljaa se ajatus on sieltä noussut esille ja hyvin varoen päätin aloittaa oman blogin. Olen tykännyt kovasti bloggaamisesta, ainoa haaste on ollut kuvien ottaminen. Tuntuu, ettei niistä koskaan tule hyviä ja itse näytän kuvissani aivan oudolta ja joku on muka aina pielessä. 


Tällä hetkellä mielenpäällä on löytää se blogi joka tuntuisi aivan näköiseltäni tai jos ei näköiseltäni niin siinä kuitenkin olisi sitä jotakin. 
Tällä en siis tarkoita ettenkö tykkäisi kovastikin jo seuraamistani blogeista, tykkään todellakin. Yksi blogi mitä seuraan on hyvän ystäväni blogi, sitä on kiva lukea ja kuulla mitä ystävälle kuuluu kun emme välimatkan vuoksi näe useasti. Toisen blogin kuulin ystävältäni ja siinä kerrotaan kosmetiikasta ja kosmetiikkahan on itsellänikin lähellä sydäntä. Blogi jota olen seurannut ehkäpä pisimpään on entisen työkaverini blogi jossa kerrotaan arjesta pienten tyttösten äitinä sekä hänen pukeutumisestaan josta tykkään kyllä todella paljon. Blogi jota olen juuri alkanut seuraamaan on Oululaisen äidin pitämä blogi joka on hyvinkin saman tyylinen kuin minulla, tykkään siitäkin kovasti. 
Nyt siis haluaisin kovasti löytää uusia ihania blogeja joiden lukemista odottaisin innolla. Nyt haluaisinkin vinkkejä teidän suosikki blogeista, mikä on se juuri sinun lemppari blogi, juuri se blogi jota suosittelisit minulle tai kenelle tahansa. Kuulisin niistä mielelläni. 
Pakkasterkuin Oulusta. 

maanantai 13. tammikuuta 2014

TOPPIKSISSA

Ihan ensimmäiseksi pakko innolla hehkuttaa, että kymppitonnin lukia määrä tuli juuri täyteen. Aivan mahtavaa, kiitos kiitos kiitos. Toisillahan tuollaiset lukiamäärät täyttyvät varmastikin muutamassa päivässä mutta minulle tämä on nyt juhlapäivä :)
Viime viikolla saatiin vihdoin ja viimein Ouluun kunnon talvi, lunta ja pakkasta. Sain kuin sainkin eilen mieheni kanssani ulkoilemaan ja heti reippailtiinkin toista tuntia. Olipas kyllä mukavaa. Mukavaa oli kuulla myös siipan suusta, että kivaa oli ja tavaksi voisimme tuon ulkoilun ottaa. No todellakin. 
Tyttären uimakoulu jatkui ja nuhanenä on edelleen nuhanenä. 
Poika aloittu joululoman jälkeen täysin uudessa koulussa ja minä hieman olen haaveissani miettinyt, että saisikohan vanhalta koululta ostaa pulpetteja. Siinä olisi lapsille kivat pöydät askarteluun ja muuhun puuhaan. Noihin meidän vaatekomeron kokoisiin lastenhuoneisiin ei suurempia pöytiä voi ajatellakaan ja miksi niiden pitäisi suuremmat muutenkaan olla?
Uutta kameraa olemme pikkuhiljaa opiskelleet ja oi voi, kyllä eron entiseen huomaa. 
Ihanaa viikkoa kaikille. 





sunnuntai 12. tammikuuta 2014

HAAVEISSA VAINKO OOT MUN?

Sisustuskärpänen, monelle naiselle tuttu suristelia, iskee aika ajoin ja silloin tuntuu, että nyt on pakko tehdä jotain. Kotimme on reilu neljä vuotta vanha ja ainahan sitä on jotain pientä remppaa tai sisustamista. Päällimmäisimpänä ja tärkeimpänä olisi pesuhuoneen lattian vaihto. Sen suurempia selittämättä voin vain sanoa, että lattia on rakennuttajan jäljiltä pahassa jamassa ja kun kyse on tilasta missä on kosteaa pitäisi toimia nopeaa. No ei siitä sen enempää. 
Tummanpuhuva makuhuoneemme on häirinnyt silmääni jo todella pitkään ja haluaisin pistää tuon huoneen kokonaan uusiksi seiniä myöten. Hieman jo selailin netisä ikeasta askoon ja iskuun ja muutamaa muutakin liikettä enkä oikein mieluisaa sänkyä löytänyt. Mitään hienoa ja ihmeellistä en kaipaa, ainoa kriteeri olisi valkoinen runko eikä jalkopäätyä. No asiaahan jo hieman esittelin miehelleni joka ei aina niin innokkaana sisustus asiaan lämpene mutta jostakinhan sitä on hyvä aloittaa. 
Se taitaa siis olla kevät joka tuon kärpäsen laittaa tässä talossa lenteleen.

Kuvat otin ystäväni kotoa. Tuo ylempi teksti on varsin hauska mutta niin totta. 
Miten teillä muilla? Sisusteletteko ahkeran tasaiseen tahtiin ja onko tietty aika vuodesta kun sisustus into iskee?

lauantai 11. tammikuuta 2014

ASUSSA

Laukku Gucci, Kengät Wonders, Pusero Jake*s, Housut H&M, Kello Tommy Hilfiger, Huivi Pieces
Hieman niin kuin pakosta, lähdimme aamupäivästä kaupungille. Aikomus ostaa pojalle talvikengät sekä tytölle uimapuku tänään alkavaan uimakouluun. 
Ensiaikomus oli laittaa päälle villakangastakki mutta viimemetreillä vaihdoin sen hieman lämpimämpään takkiin ja olin siitä päätöksestä onnellinen. Purevan viiman takia ei mukana ollut pipokaan jäänyt kassin pohjalle. 
Tein muutamia kivoja löytöjä sekä itselle, että lapsille. Jäin silti vielä miettimään ostamaani Espritin neulemekkoa, voipi olla, että palautan sen mutta kokeilen ensin sitä rauhassa kotona. 
Tuossa kuvassa olevan puseron ostin syksyllä Budapestistä, niinkuin laukunkin, ja olen siitä tykännyt todella paljon. Kuvassa se näyttää mustalta mutta todellisuudessa on tummansininen. 
Nyt kipinkapin lapsen kanssa uimahallille, tästä se uimakoulu rupeama taas alkaa ja kestää viisi viikonloppua. 
Ihanaa lauantaita. 

perjantai 10. tammikuuta 2014

RUSETTI

Iskihän se talvitauti tähänkin kroppaan. Eilen jouduin lähtemään töistä kotiin vähin äänin ja sohva on ollut läheinen tuttavuus nyt muutaman päivän. 
Uusi kamera muutti meille maanantaina, ostin sen käytettynä mutta hyväkuntoisena kaveriltani kaikkimitähalusin-blogin Karlalta. Hyvin vähälle käytölle se nyt sairastelun vuoksi on jäänyt mutta maanantaina ehdin räpsästä sillä muutaman kuvan. Haluaisin osata kuvata sillä jo ihan täydellisesti mutta ei meidän yhteistyö vielä mene ihan yksiin. Kuvailin lempparipaitaani ja se näyttää tältä. 


Vaatii siis vielä harjoittelua. Tykkään tuosta puserosta tosi paljon ja se olisikin minulla päällä aina jos vain mahdollista. Löysin sen vuosi sitten stokkan alesta ja mietin pitkään tulisiko minulla käyttöä tuollaiselle vaatteelle? Tuli. 


Pusero on läpikuultavaa kangasta ja sen alla on aika pakko pitää ohutta toppia, mutta muuten hennon yksinkertainen ja minusta tosi sievä. 

Jospa tässä pääsisi pian taas kameran kimppuun ja saisi pian laadukkaita kuvia. Seuraavana ostohaaveena on kameranjalustin. Se pelastaisi monta tilannetta. 
Ihanaa ja terveempää viikonloppua teille.