PÄIVÄ PRINSESSAN SEURASSA

lauantai 25. tammikuuta 2014

Perheessämme on edelleen kaksi lasta, kaksi aivan erilaista lapsosta. Toinen eli poika, urheilisi kaiken aikaa, on sosiaalinen ja reipas joka tulee toimeen jokaisen vastaan tulevan kanssa, omaa ehkä aika sisukkaan leijonan luonteen joka ärjäisee välillä aika kovalla karjaisulla ja sen jälkeen kaipaa taas turkkinsa silitystä ja rakastaa käpertyä kainaloon. Isona pojasta tulee joko NHL pelaaja tai palomies ellei siinä ammatissa kuole, niinkuin hän itse on ilmoittanut. 
Toinen, tuo tyttönen, eskarilainen, prinsessojen prinsessa, rakastaa askarrella eikä viitsisi ottaa yhtään turhaa askelta kun urheilu nyt vaan on yliarvostettua. Tykkää ilahduttaa askarteluillaan läheisiään ja pitää isoveljeään kurissa ja nuhteessa. Selvästi jo kovaa vauhtia tulee äitiinsä koru ja vaate ihannoinnissaan ja ilahtuu ihanista vaatteista kovastikin. Hermoja raastavan laiska siivoilemaan sotkujaan mutta on jo löytänyt itselleen elämänsä rakkauden jonka kanssa aikoo mennä naimisiin ja isona työskentelee ambulanssissa kun siellä saa pistää potilaille piikkejä.
Mieheni oli saanut eiliseen Kärppä peliin liput hänelle ja pojalle ja ajattelin hyödyntää ajan viettämällä aikaa pikku neidin kanssa. Päätimme mennä elokuviin ja mukaan kutsuimme kaksi ihanaa prinsessaa lisää, pitkä aikaisen ystäväni sekä hänen samanikäisen tyttösensä. Tyttöjenilta aloiteltiin heidän luotaan useamman tunnin kyläilyllä jonka jälkeen suuntasimme porukalla kaupungille. 



Herkkuostosten jälkeen suuntasimme Finnkinolle.



 Elokuvana oli paljon mainostettu Marjatta Kurenniemen kirjoihin perustuva "Onneli ja Anneli". Tarina kahdesta saman ikäisestä tyttösestä, jotka haaveilivat paikasta missä saisi olla ihan kahdestaan. Kuin ihmeenkaupalla tytöt saivat rahaa talon ostoon ja talossaan he viettivät huisan hauskaa elämää ihanien naapureidensa kanssa. 
Muistan itse lapsena lukeneeni noita kirjoja ja tykkäsin niistä todella paljon ja voin kyllä lämpimästi suositella elokuvaa kenelle vain. Elokuvassa sai nauraa ja innolla jäimme odottamaan josko se saisi joskus jatko-osan. Iskän hakiessa meidät kotiin saimme peräkonttiin tyttöselle arteen josta kirjoittelen myöhemmin.


Tänä aamuna koputtelimme yhdeksän aikana jo toisten ystävien kotiovea ja pääsimme ihastelemaan kuukauden vanhaa poikavauvaa. Nautimme porukalla aamiaista ja sainpas nuuhkutella ihanaa vauvaakin ja seurata ilolla reipasta vauvan isoveljeäkin. Lapsoset ihanat, omien vanhempien omia aarteita. 
Tähän päivään on mahtunut monta muutakin touhua ja puuhaa mutta nyt sohvalle seuraamaan perheen suosikki ohjelmaa, Putousta. 

2 kommenttia:

  1. Lapsissa on juuri se rikkaus, että kaikki lapset ovat erilaisia. Joskus koettaa tehdä samanlailla jonkun asian samalla tavalla, kun on tehnyt toisen kanssa, niin se ei kertakaikkiaan onnistu. Monesti ajattelee, että tämän lapsen kanssa tein näin ja näin, mutta toisen lapsen kanssa se täytyy tehdä ihan eri tavalla... Tuo elokuva oli varmasti ihana! Helmikuun alussa on tulossa elokuviin uusi Risto Räppääjä, jota lähden katsomaan poikieni kanssa :) Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  2. Juuri näinhän se on ja näin sen kuuluukin olla. Olen koittanut lapsilleni opettaakin, että me kaikki olemme erinlaisia mutta silti yhtä arvokkaita. Jos joku ei tykkää harrastaa jääkiekkoa ei tee siitä lapsesta huonoa, tai jos jossain perheessä toimitaan toisella tavalla, on se sen perheen rikkaus.
    Arvaapa mitä? Meillä täällä juuri katsotaan Risto Räppääjää, on nimittäin meidän prinsessan suokkari leffa ja uutta elokuvaa lähdetään heti katsomaan kun se tulee elokuviin. Tänään elokuviin aikuisempien prinsessojen seurassa, saa pukea päälleen muutakin kuin sairaalansinistä tai kotikalsarit, ihanaa.

    VastaaPoista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-

- THEME BY ECLAIR DESIGNS -