KESÄN KARVATURRIT

lauantai 9. elokuuta 2014

Innostuin pitkästä aikaa kuvaamaan Pinjaa ja samaan aikaan pihalla helteestä nautti myös Pinjan hellu Nappe. Uudemmille lukijoille kerrottakoon, että Pinja on äitini kaksi vuotias Bichon frise joka ilahduttaa äitini eläkepäiviä ja on meidän Pipunan suurin rakkaus (jos ei eskarikaveri Danua lasketa ;) ). Nappe taas on naapurini kultainen noutaja, Pinjan boyfriend ja maailman kiltein koira. 


Ennen Pinjaa ja Nappea, meidän molemmat lapset pelkäsivät koiria hysteerisesti. He pelkäsivät koiria yhtä paljon kuin minä pelkään hämähäkkejä tai yhtä paljon kuin ahtaanpaikankammoinen vihaa hissejä. Kun Pinja muutti mummolaan, nyrkin kokoisena karvapallona, pelkäsi Pipuna tuota pienen pientä pentuakin järkyttävän paljon. Neiti lukittautui makuuhuoneeseen itkemään hysteerisesti eikä suostunut koskemaankaan pentuun edes pitkällä tikulla. Vauhdilla tuo pelko muuttui rakkaudeksi joka helpotti koko perheen arkea huomattavasti. 


Nykyään voimme jopa kylästellä paikoissa joissa on koiria mutta ihan joka sessuun ei meidän lapset koske eikä minusta tarvitsekaan. 

Kesällä kummitädin luota. Emma koiraa uskaltaa neitikin rapsutella. 
Hups, aihe lähti sivuraiteilleen ja kuviin astui kolmaskin sessukka. Helle siis tehnyt tehtävänsä myös tämän kirjoittajan pääkoppaan.


Ihanaa jos pysyitte siis vielä mukana juonessa. Tässä siis Nappe, Pinja-neidin sydänkäpynen. 



Ai kuumako? Ei lainkaan tyhmiä noi koiratkaan, osaavat kyllä etsiä hienosti varjopaikan eikä helteellä leikitkään maistu. Jos viikolla totesin, että pikkulapsen kuvaaminen on haaste niin on se kyllä koirankin. Aina kun sain Pinjan hienosti istumaan, otin kameran käteeni niin koira olikin jo sylissäni tutkailemassa kameran kummallisuuksia. Ihan mielenkiintoista olisi varmastikin kuvata lapsi ja koira samaan aikaan, siitä ei taitaisi tulla kerrassaan mitään. No tällaisia otoksia tällä kertaa, jotain muuta ensi kerralla. 

Jokohan ne tämän kesän aurinkoiset päivät olivat tässä? Oulussa nimittäin on satanut lähes koko päivän ja ilma on kovin syksyinen. Toivoisin kyllä vielä hurjasti kauniita päiviä. 

Meidän päivä vierähti sukulaisissa sekä piipahdimme pikaisen mutkan Ikeassa, jestas miten paljon hehkuja ihminen voikaan ostaa yhdellä kertaa. Mieheni päätti vaihtaa koko talon lamppuihin ledilamppuja kun ne olivat Ikeassa -50%, hehkuja tuli sitten ostettua kassillinen ja saimmekin kassalla kummastuneita supatteluita takana olevalta pariskunnalta. No en voi moittia, sen verran järkyttävä määrä niitä tuli ostettua. Tälläinen päivä siis täällä, miten siellä?

8 kommenttia:

  1. Voi kun on suloisia koiruuksia.

    VastaaPoista
  2. Suloisia karvakamuja! Koirien kuvaaminen on niin vaikeaa :D Meillä on pieni villakoira, kyllä vain kuvienotto saattaa olla hankalaa, kaikenmoiset konstit saa käyttää mm päästellä kiljahduksia jotta saisi koiran katsomaan kameraan ja pysymään paikallaan :)
    Voi kun itekkin pääsisi käymään Ikealla...
    -Päivänsäde-

    VastaaPoista
  3. Ihania koiruleita. Täälläkin välillä koirakuume, mutta saapa nähdä tuleeko meille hauvelia joskus :)

    VastaaPoista
  4. Ihania karvakorvia <3
    Meillä poseerataan hyvin, kun ollaan sillä päällä. Mutta jos Ru on päättänyt, ettei sitä kuvata, niin silloin kuvaaminen on mahdotonta. Ja kahta koiraa samaan kuvaan ei saa sitten millään...

    VastaaPoista
  5. Söpösiä hauvoja :). Meillä kinutaan koiraa. Jossain mielenhäiriössä lupasin, että sitten kun esikoinen on 12-vuotias, voidaan ottaa koira. Eli 5 vuoden kuluttua on koira hankittava, kun tuli luvattua ;).

    VastaaPoista
  6. Ihania koirakuvia, huokailee täällä yksi eläinhöperö eukko :) ♥

    Meidän kolmesta koirasta etenkin nuorimmainen kärsii välillä kovastikin helteistä. Se on onneksi fiksuna poikana oivaltanut, että heti kun laitan tuulettimen hurisemaan, niin parkkeeraa sen eteen köllöttelemään. Karvat senkuin heiluu kun se nauttii tuulesta... :)

    VastaaPoista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-

- THEME BY ECLAIR DESIGNS -