KURKISTUS VANHAAN OULUUN / TOISTEN KOTIIN

torstai 23. lokakuuta 2014


Wikipedia sanoo näin: Vuonna 1605 perustettu Oulu on Pohjois-Suomen vanhin ja väkiluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Väkiluku Oulussa oli 30.9.2014  195821. Itse muutin Ouluun -99 eli takana on aikalailla tasan 15 vuotta oululaisuutta. Ensimmäinen vuosi Oulussa meni haparoiden ja tutustellen, halusin pian pois enkä viihtynyt lainkaan. Koti-ikävä pohjoiseen oli suuri eli siis äitiä oli ikävä. Sen ensimmäisen vuoden jälkeen minua ei olekaan täältä helpolla pois saanut, pikaisesti piipahdan muualla ja kiireellä haluan aina takaisin kotiin, Ouluun. Oulu tarjoaa minulle aikalailla kaiken mitä tarvitsen, se mitä Oulussa ei ole, sitä ei tarvita vai miten se sanonta nyt meneekään. 
Syyslomaviikkoni aloitin kylästelyllä ja samalla tyylillä on vedetty koko viikko. Ihan alkuun tutustuin vanhaan Ouluun, eli paikkaan johon en vielä koskaan ollut eksynyt. Lapsuuden ystäväni perheineen asuu ihanalla vanhalla alueella merenrannassa. Huokaisin ihastuksesta kun saavuin alueelle. Todella erityistä romantiikkaa ja lämpöä. Fiilis oli kuin olisin saapunut Porvooseen tai kokonaan johonkin toiseen kylään. 


Vanhat talot on hauskasti rakennettu yhteen ja erona toiseen taloon on ehkäpä täysin eri tyyli ja eri väri. Ihastuttava tyyli pysyy uskollisena alusta loppuun saakka. 


           

Vanhoissa taloissa on joku oma viehätyksensä, en tiedä mikä se on mutta jokin niissä ihastuttaa. Vanhalla talossa en tarkoita mitään -70-luvun taloa vaan näitä tosissaan tyylikkäitä vanhuksia joista on pidetty hyvä huoli ja joiden arvo ei taida koskaan laskea vaikka ikää tuleekin koko ajan lisää. 


Ystäväni perheeseen oli juuri syntyny uusi perheenjäsen ja kylään meninkin tuliaispussukat ja nyssykät jännityksestä tutisten. Oih miten ihanalle ne vauvat tuoksuukin. Mikä se on se vauvantuoksu, mikä niissä oikein tuoksuu niin ihanalle? Kuvia vauvasta enkä esikoisesta julkaise mutta sain luvan kuvata ihanaa kotia myös tänne ihasteltavaksi. 

Sisäpihalta, naapurin ovi kenties.

Mitäs sieltä kurkistaakaan? Ne ihanat vanhat matkalaukut joista vasta olikin puhetta jossain postauksessani. Unohdinkin äidiltäni kysyä, että vieläkö häneltä nuo löytyisi. 



Sisustus ihastutti minua vielä enemmän kuin ulkopuoli ja siihenkin olin jo aivan myyty. Kodista löytyi huikea määrä yksityiskohtia jotka vangitsivat katseeni totaalisesti. Alkuun meinasin unohtaa kokonaan uuden tulokkaan kun huokailin kotia ja räpsin kuvia sieltä täältä. Jälleen kerran harmittelin, etten ole vielä tullut hommanneeksi uutta objektiivia jolla saisi kuvattua paremmin isompiakin kohteita. 


              

Istahappa hetkeksi ja huokaise, ei sitä tarvi ihan kokonaan innostua. Kappas, äitini tuolikin on muuttanut tänne. 


Portaiden yläpäästä löytyi kerrassan upea yläkerta isolla aulatilalla, makuuhuoneella sekä pienellä wc.llä varustettuna. Harmi etten älynnyt yläkertaa kuvata, siellä olisi ollut paljon katseltavaa. 



Kitara soi
surua soi
Niin hiljaa
Soinnuista sen
Ilo on mennyt pois
Sinun lähtösi vei siitä riemun
Suru vain siihen jäljelle jäi
Surua nyt kitara soi
-Topi Sorsakoski-



Tuliaisena vein pientä herkuteltavaa teekupposen seuraksi ja suosittelenkin lämpimästi tällaista tuliaista perheeseen johon on juuri syntynyt pienokainen. Harva vastasynnyttänyt miettii ensimmäisenä leipomista. Vinkkinä mustasukkaisuuden ehkäisemiseksi koin itse aikoinani hyvänä neuvona se, että jos perheessä on jo esikoinen, muista ehdottomasti tätä isompaa lasta pikku paketilla jos aiot vauvallekin jotakin viedä. Vauva ei pahastu jos ei saakaan pakettia mutta isompi lapsi voi kummastua jos joka päivä kylässä käy vieraita ja kaikki tuo vauvalle lahjoja ja hänelle ei. Loputtomiin tämmöistä "lahjomista" ei tarvitse harrastaa mutta alkuun se on hyvä keino välttää mustiskohtauksia. Meillä tämä ainakin toimi pojan kohdalla. 

Kaupungissa käydessäni katselinkin Oulua ihan uusin silmin ja taidankin pian toteuttaa uudenlaisen kierroksen jolloin lähden liikenteeseen kameran kanssa, aikomustakaan käydä kaupoissa

Viehättääkö vanhat kaunpunginosat sinua vai onko uusi se ainoa oikea?-Nanni-

11 kommenttia:

  1. Voi olin Turussa silmät suurina niiden vanhojen talojen ympäröimänä. Toki siellä viehätti moni muukin asia.. Oulu on myös kiehtonut. Siskoltani olen kovasti udellut minkälaista siellä on asua.:) Rovaniemeltä löytyy hyvin vähän vanhoja taloja kun saksalaiset sodan aikana poltti melkein koko kaupungin..:/
    -Annukka-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, Turku, synnyinkaupunkini, kerrassaan upea paikka ja katseltavaa tosiaan riittää. Oulu on kyllä ihana, tänne vain jos vaan yhtään innostaa. Turkuhan myös paloi aikoinaan, olisi varmaan edelleenki Suomen pääkaupunki jos ei olisi mennyt palamaan poroksi.

      Poista
    2. Voi kun olisi mahdollisuus muuttaa täältä pois. Mieheni työ pitää meidät täällä. Jos sellainen tilaisuus tulisi, me varmaan muutettaisiin Tampereelle tai Hämeenlinnaan. Niissäkin on jotain ja miehelleni on toinen läheisempi.. Tampere ois niinkuin kompromissi :D Oulussa tykkään käydä shoppailemassa ja ennen kun täällä ei ollut Anttilaa oli Oulun ostosreissut kurkistus sellaiseen mihin Rolossa ei päässyt jokapäivä. Nykyään on Oulu se viimeinen pysähdys ennenkuin ollaan kotona kesälomareisulta. Käyty ostoksilla ja katseltu kesäisen Oulun keskustan menoa :) Viime kesänä ihasteltiin stokmannin juttuja,mistä kaikesta me Roissa jäämme paitsi!!

      Poista
  2. Minusta vanhat puutalot on tosi kauniita! Ja tykkään että on käytetty värejä kuten tässä kodissa. Harmi kun Oulussa on niin paljon tuhottu/tuhoutunut vanhoja rakennuksia :(
    -Päivänsäde-

    VastaaPoista
  3. Oi, onpas kauniita taloja ja ihana koti ♥
    Rakastan vanhoja taloja, niiden upeaa ja viimeisteltyä ulkomuotoa ja sitä ihan oma tunnelmaa! Asuimme pitkään Turussa vanhassa(1897) puutalossa ja muuttaisin sinne koska vaan takaisin, mikäli tämä iso pesueemme sinne mahtuisi. Uuteen taloon ei koskaan saa tuota ihanaa tunnelmaa, vaikka mitä tekisi.
    Ihanaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
  4. Upeita taloja ja tunnelmallisen lämpöinen koti. Vanhoissa rakennuksissa on jotain viehättävää, ja tykkään kierrellä vahoilla puutaloalueilla katselemassa.Onneksi niitä säilytetään ja kunnostetaan. Meidän kaupungissa on purettu paljon pois betonimöhkäleiden tieltä. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  5. Ihania on nämä kotikaupungin talot. Itse olen asunut joitain vuosia Raumalla ja vielä vanhassa Raumassa. Siellä näitä taloja oli tosi paljon. Muistelen tätä aikaa haikein mielun. Rakastan näitä vanhoja taloja. Ihanaa vikkonloppua Nanni ♥

    VastaaPoista
  6. Vielä piti lisätä, että kyllä tuossa talossa kelpaa asua! On se niin ihana :)

    VastaaPoista
  7. Ihania kuvia ja niin kotoisia! Kyllä kaikki vanha miellyttää paljon enemmän kuin uusi. Haluaisin meille ehkä vieläkin enemmän sitä vanhaa, mutta en antiikkia. Juuri tuollaista tyyliä- se on kotoisaa. Ja vanhat rakennukset! I Love It! :)

    VastaaPoista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-

- THEME BY ECLAIR DESIGNS -