keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

LASTEN MEHUHETKI

Tässä huushollissa tarjoillaan kahvit ja mehut kesäaikaan lähes poikkeuksetta takaterassilla, satoi tai paistoi. Olen sen verran kesäihminen, että haluan imeä jokaisen kesähetken itseeni, jotta jaksan pitkän synkän syksyn ja talven. 

Kolmas lomaviikko on jo meneillään. Enkös minä ihan just eilen lomalle jäänyt ja hihkunut, että kaikki ihanuus on vielä edessä. Aika siis juoksee Boltin nopeudella, jos ei vielä vähän nopeampaakin. 

Uskokaa tai älkää mutta tämä tylsä kotihiiri raahautui lauantaina kaupungille iltaa viettämään. Ilma ja seura oli mitä parasta ja aikoinaan puolison kanssa kotiuduttiinkin. Enpä muista, koska viimeksi olisi hyvät biisit menneet niin iloisesti jalan alle, etten meinannut pysyä mekossani. Kyllähän sitä nyt kerran kesässä pitää patiolla käydä. 




Meillä on imetty kesän makua mansikoista ja meloneista, jopa herneitä tuli ostettua kertaalleen mutta yllätyksekseni sain niistä niin pahan allergisen reaktion, että jääköön jatkossa kaupan hyllylle ne herkut. 

Muu maa mustikka, oman kaupan mansikka.
-Nanni-

tiistai 28. heinäkuuta 2015

KAUNISTA HEHKUA KASVOILLESI - ARVONTA

Lupailin teille arvontaa, tässä sitä tulee. 

Olen ilokseni saanut ennenkin tehdä blogiyhteistyötä Saksalaisen kauneus- ja hyvinvointi yrityksen; LR Health & Beauty Systemsin kanssa arvontojen muodossa. LR on toiminut ympäri maailmaa 30 vuotta mutta on silti monelle suomalaiselle täysin uusi tuttavuus. LR toimii samalla periaatteella kuin esimerkiksi Me&I, Tupperware, Oriflame jne eli tuotteita ei löydy kauppojen hyllyiltä vaan niitä saa tilattua jälleenmyyjien kautta tai hommaamalla omat tunnukset. 


Itse törmäsin LR.ään ystäväni kautta joka kuunteli tuskastumistani lasteni atoppisesta ihosta. Lr.n aloe vera sarja on meidän perheen pelastus. Pikku hiljaa lähdin laajentamaan reviiriäni ja kokeilemaan yrityksen muitakin tuotteita ja sille tielle jäin. 

Tällä kertaa sain arvottavaksi kosmetiikkaa. Aurinkopuuterin sekä kaksi erinsävyistä poskipunaa. 
Lr.n Deluxe sarja on erittäin hienostunut ja laadukas sarja, suuren pikmentti määränsä ansiosta tuotteet ovat erittäin riittoisia ja näin ollen kestävät pitkään. 


Pääpalkinnossa on:
- Perfect Powder Blush, Silkkimäinen kaksisävyinen poskipuna, jonka värejä voi käyttää yksinään tai yhdistelmänä luomaan erilaisia sävyjä. 
- Sun Dream Bronzer, höyhenenkevyt puuteri/aurinkopuuteri joka levittyy tasaisesti koko kasvoille tai korostamaan haluttuja kohtia. Kahden värin yhdistelmä takaa tasaisen lopputuloksen. 



Toinen palkinto on:
- Perfect Powder Blush poskipuna. Sama joka on myös pääpalkinnossa oleva poskipuna mutta sävyltään rusehtavampi. 

Palkintojen arvo on 73euroa ja 37euroa. 

Arvonta-aikaa on maanantaihin 3.8.2015 klo:18.00 saakka. Osallistumaan pääset jättämällä kommenttia ja sähköpostiosoitteesi. Arvontaan saa osallistua kaikki lukijat, niin rekisteröityneet kuin anonyymitkin blogini seuraajat. 
Toivotan tasapuolisesti kaikille onnea arvontaan. Katsotaan kenen poskilla hehkuu loppukesän ihanat sävyt. 

-Nanni-



maanantai 27. heinäkuuta 2015

KAPPALE KAUNEINTA SUOMEA - RUKA -

Viikko sitten vietimme kaksi yötä ystäväni ja lasten kanssa Rukalla. Olimme varanneet mökin kolmeksi yöksi mutta mökinvuokraajan töppäilyn vuoksi reissu kutistui kahteen yöhön. Mökki oli hyvin perus mökki aika vähäisellä varustelutasolla mutta hyvin me siellä kaksi päivää selviydyimme. 
Sää oli mitä nyt tänä kesänä on ollutkin eli pilvistä mutta ei kuitenkaan tauotta satanut. Muutamia juttuja olimme reissuun suunnitelleet tehtäväksi ja aika rennolla otteella saimme puuhat puuhailtua. 
Ruka on lomakohteista yksi suurimmista suosikeistani niin kesällä kuin talvellakin, mutta ehkä kesä vie kuitenkin suuremman voiton vaikka kyse onkin laskettelukeskuksesta. 
Rakastan Rukan Lappi-tyylisiä maisemia sekä ulkoilumahdollisuuksia.  Stressittömän loman kyytipojaksi saa huomaamattaan kunnon pakaratreenin niillä päättymättömillä portailla joita Rukalla on lähes joka paikassa luontoa. 

Maanantaina kun pääsimme perille, nakkasimme kamat mökkiin, söimme evästä ja ei kun tennarit jalkaan ja paikkoja tutkailemaan. Ruka Villagesta löytyy monen moista ja hintaista puuhaa koko perheelle. Itse bongasimme ensitöikseen polkuveneet ja niitähän piti koko poppoolla päästä testailemaan. Luulin omistavani hyvät jalkalihakset mutta puppua kanssa, kyllä tuo polkuvene otti akalta luulot melko joutuin. Kummasti lapset jaksoivat tunnin veneillä, itselle riitti huomattavasti lyhyempikin aika. 



Samalle illalle tutkailimme vielä hieman lähimaastoa kiipeilemällä rinteille. Poro-kiintiö tuli tuon reissun aikana täyteen, sillä niitä jolkotteli vastaan joka nurkalla. 

Liivi SuperDry, Housut Sobea, Pusero Noom, Tennarit Nike, Huivi Seppälä. 






Niinpä niin, ja niitä paljon puhuttuja portaita. Pakarat huutaa hallelujaa. Luulimme portaiden vievän jonkin matkaa ylöspäin mutta jostain syystä ne eivät tuntuneet loppuvan missään vaiheessa. Jossain vaiheessa yhdellä janotti, toisella pissatti ja useammalla väsytti. Hip hei onkos kumma jos vähän väsyttää sillä portaiden yläpää oli Rukan huipulla. Toiset ne menee hissillä, toiset ne kipuaa rinnettä pitkin. Ja ne maisemat. Harmi ettei ne kuvista välity niin mahtavina mitä ne oikeasti on. 


Seuraavan aamun suunnitelmissa oli pieni karhunkierros tai siis pieni osa siitä. Ikkunasta todellisuus kertoi jotain muuta. Vettä. 
Siinäkös satakoot, nyt vaan kumpparit jalkaan ja varalta makkarat reppuun, katsotaan mitä päivä tuo tullessaan. Sade loppui kuin seinään päästyämme Juumaan josta tuo pieni karhunkierros alkaa. 

Jos joskus haluaa nauttia luonnosta, upeista maisemista ja makkaranpaistosta niin suosittelen kiertämään tuon 12 kilometrisen pienen karhunkierroksen. Niitä maisemia ei voi sanoin kehua, ne pitää itse nähdä. 

Pieni Karhunkierros. 

Meidän poppoon matka suuntasi kohti ensimmäistä etappia eli Myllykoskea. Vaikka matkaa tuonne ei ole kuin 1.5 kilometriä on se haastavan maaston vuoksi rankka reitti lapsille. Myllykoskella riittää myös katseltavaa ja kummasteltavaa, siinä voi myös pysähtyä syömään eväitä ja yöpymään. 

Juuma 

Poika halusi lähteä seikkailemaan kierrokselle pyörällä enkä todellakaan muistanut kuinka paljon tuolla reitillä on niitä portaita. Kyllä oli lapsella työ kuskata pyörää portaita ees taas ylös alas. Oppia ikä kaikki. 




Vaikka meidän perhe on tuolla Myllykoskella käynyt useasti aikaisemminkin niin kyllä noita luonnon ihanuuksia jaksaa joka kerta kummastella. 


Myllykoski
Vaeltamisen lisäksi lapset osallistuivat Rukatonttu suunnistukseen. Olipa onni, että lähdimme lasten mukaan suunnistamaan vaikka aluksi suunnittelimme istahtavamme kahvilaan nauttimaan hetken rauhasta. Kartta oli suhteellisen haastava ja raastit olivat etsimisen takana, siinä olisi illan tullen saanut alkaa etsimään rastien lisäksi myös neljää lasta. 



Päivän ulkoilun jälkeen ei tarvinnut illalla paljoa unta hakea. 
Äkkiähän tuollaisessa paikassa kaksi lomapäivää vierähtää. Lähtöpäivänä halusimme käydä vielä hieman seikkailemassa ja tottakai kokeilemassa kesäkelkkarataa. Onkos tämä muille tuttu juttu? Aivan huippu elämys, päihittää kaikki maailman tivolihärpäkkeet mennen tullen. Hiihtohissillä ylös ja kelkalla alas. Vuhuuu voi sitä vauhdin hurmaa kuorrutettuna ihanilla maisemilla. Tämän jälkeen auton nokka kohti Oulua ja kiitokset matkaseuralaisille, kamera täynnä kivoja muistoja.


Kiitos Ruka, kiitos ihana Ystävä lapsineen. 
-Nanni-

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

HIEKKARANNALLA

Lomassa parasta on se, että saa tehdä juuri sitä mitä haluaa tai olla tekemättä yhtään mitään. Voi extemporee vaikka pakata uikkarit kassiin ja suunnata rannalle. 
Lomaa on kulunut kaksi viikkoa ja sinä aikana ollaan tehty yhtä sun toista, käyty siellä ja käyty täällä mutta myös ihan vain oltukin, unohtamatta kodin tuunailuja. Loma on ollut ihan täydellinen flunssasta huolimatta ja edessä vielä häämöttää ensi viikon Helsingin reissu. 

Meriniemi






Kylmästä alkukesästä huolimatta ollaan uhmattu vilpoisia vesiä ja käyty pulikoimassa. Muun perheen tutistessa rantavesissä, meidän neiti painattaa syvemmälle ja tulee vasta sitten pois, kun viimeinen käsky käy ja muut odottelee autolla. Lämminverinen neiti ei turhia tutistele. 

Jokos siellä on talviturkista eroon päästy?
-Nuhanenä Nanni-

perjantai 24. heinäkuuta 2015

11 ASIAA MINUSTA

Blogeissa pyörii erilaisia haasteita joita jaetaan eteenpäin toisille bloggaajille. Näitä haasteita on kiva lukea ja kiva toteuttaa, sillä tällä tavoin bloggaaja kertoo itsestään asioita joita ei välttämättä tule kerrottua muissa postauksissa. 

Idis & Interiööri-blogin  T haastoi minut mukaan haasteeseen jonka tarkoituksena on saada näkyvyyttä blogeille joilla on alle 1000 lukijaa. Haasteessa vastataan yhteentoista annettuun kysymykseen ja halutessaan tämän haasteen voi lähettää eteenpäin yhdelletoista blogisiskolle. 
Tällaisilla kysymyksillä T minua heitti. 

1. Mistä blogisi nimi tulee?

Blogia perustaessa mielessä pyöri monenlaisia nimiä joista kaikki liittyivät jollain lailla hiuksiin. Tarkoituksella en hakenut hiusaiheista nimeä mutta ehkäpä neuroosini hiuksiini ratkaisi blogin nimen. 

2. Paras stressinpoistokeinosi?

Urheilu. Sitä ei lienee tarvitse sen tarkemmin selittää, urheilu vain on niin ihanaa. 


3. Mistä unelmoit?

Apua, onpas kysymys. Kokoajanhan tuota on yksi jos toinenkin unelma mielessä. 
Pitkäaikainen haaveeni olisi päästä mahdollisimman pian Itävaltaan tapaamaan nuoruusaikani Ystävää jota en ole nähnyt noin 15 vuoteen. Monesti on lentoja katseltu mutta aina on tullut jokin rahallinen este tuon haaveen toteuttamiseksi. Ensi kesä on seuraava etappi josta en hevillä luovu.
Toinen iso haaveeni olisi edetä kuvaajana niin, että voisin tienata sillä osan elannostani. 

4. Mitä sitten kun saavutat unelmasi?

Aina taitaa olla uusia haaveita ja unelmia nurkantakana odottelemassa. 

5. Järki vai tunteet?

No, olen aika tunneihminen joten varmaan se tunne enemmänkin on mutta ehkäpä nykyään osaan järkeistääkin asioita. Toki on asioita joissa mennään sata lasissa niin tunteen kanssa, ettei siinä paljoa järjellä ole mitään tekemistä. 


6. Puhe vai teko?

Molemmat. Joissain asioissa pätee teko joissakin puhe, joissakin tuntuu ettei kumpikaan. 
Lapsiperheessä välillä tuntuu, että ensin koitetaan puhua sitten kun kukaan ei ota kuuleviin korviinsakaan niin tehdään itse. 

7. Mistä huonekalusta/esineestä et luopuisi mistään hinnasta?

Onpas hankala kysymys. Mieleen ei tule selvästi yhtä asiaa josta en luopuisi. Jos tuosta kysymyksestä saisi rajata pois sanan huonekalu/esine niin sitten tähän olisi paljon helpompi vastata. 
Jos on pakko pysyä esineessä niin varmaan se on auto, tylsää, tiedän. Meidän leveyksillä julkinen liikenne on kohtalaisen surkea ja jos joutuisin kulkemaan työmatkani bussilla, tuhrautuisi kallista aikaa työmatkaan törkeän kauan. 
Kaastemekko ja hääpuku, ne haluan säilyttää. 

8. Itse tehty vai ostettu?

Meiltä löytyy molempia. Remonteissa on tehty itse ja nythän se nähtiin kun ostettiin remontti ulkopuoliselta, että kuinkas siinä pääsikään käymään. 
Kun olin lapsi, äitini ompelijana ompeli todella paljon, lähes kaiken itse. Toppapuvusta lähtien joulujuhlamekkoon ja kaikki siltä väliltä oli äitini tekemää. Itsekin olen ommellut jonkin verran mutta se innostus katosi yhtä nopeaa kuin tulikin. Käsillä tekemisen into tulee äidiniäidiltä joka on todella taiteellinen ihminen. Kiitos mummolle käsityötaidoista.

9. Millä adjektiivilla paras ystäväsi kuvaisi sinua?

Tähän voisi laittaa vaikka kuinka monta adjektiivia. 
Toivon olevani luotettava ystävä jolle voi puhua ja kertoa kaiken. Olen aina valmis kuuntelemaan ja auttamaan läheisiä ihmisiä jos heillä on vaikeaa, tottakai myös niinä hyvinäkin päivinä. Sosiaalinen on sana joka itselläni tuli ensimmäisenä mieleen. Kolmantena tulee mieleen sana jonka kerran ystäväni minulle sanoi, innostunut. Kuulemma innostun sata lasissa pienimmistäkin asioista. Eikös se vain ole hyvä asia?


10. Heikkoutesi?

Voiko herkkyys olla heikkous? Olen todella herkkä ihminen ja varmaan tämän vuoksi kärsin niistä paniikkikohtauksista joista olen joskus kirjoittanut. 

11. Vahvuutesi?

Sinnikkyys. Jos jotain haluan saavuttaa niin olen valmis tekemään asioita sen eteen. Sosiaalisuus. Tulen todella helposti toimeen ihmisten kanssa, rakastan ihmisiä. Minusta on mukava jutella erilaisten ihmisten kanssa ja monesti töissä joudunkin tsemppaamaan, etten jäisi suustani kiinni jokaisen potilaan kanssa. 

Kiitos T.lle haasteesta. Olipas vaikeita kysymyksiä joihin joutui ihan tosissaan miettimään vastauksia. Osa vastauksista on varmaankin aivan kökköjä mutta menköön. Paneutuminen itseensä onkin loppupeleissä aika haastavaa puuhaa, sitä luulee tuntevansa itsensä mutta eipäs se olekaan niin sanottua. 

En haasta tällä kertaa ketään. Toivon kuitenkin, että joku ihana blogiYstävä ottaisi haasteen vastaan haastamatta. 

Mikä on sinun haaveesi elämässäsi? Onko se toteutettavissa?
-Nanni-

torstai 23. heinäkuuta 2015

IKEA TEKI SEN TAAS

Ikean takuuluotto jutut: lihapullat, siniset kestokassit, tekokukat, +365 paistinpannu ja hullun halvat kehykset, voiko Ikealta muuta odottaa?
Kun Ikea rantautui suht lähelle meitä eli Haaparantaan vuonna 2006, oli alkuun ostoslista pitkä ja loputon. Alkuhuuman jälkeen lähes juoksin tuon putiikin läpi ja noukin juostessani hakemani tavarat kainaloon. 
Tänäkesänä Ikeassa on ollut taas kiva kuljeksia hitaammalla tahdilla kun siellä on tehty isosti muutoksia. Toistaiseksi mukaan ei ole lähtenyt mitään isompaa mutta ne pienet ostokset ovat olleet niitä kodin ja arjen pelastajia, jos näin saa sanoa. Kaikkia juttuja en ole kerralla ostanut, sillä tässäkin asiassa tuumailija astuu mukaan kuvioihin. Huomaan Ikeassa ollessani tekeväni hyviä löytöjä mutta jos en ole aivan varma sen tarpeellisuudesta, jätän ostoksen tekemättä ja jos asia kotona alkaa harmittamaan niin tiedän sen olevan ostoslistalla seuraavalla kerralla. 

Keittiöremppaa tehdessä, ihastuin Ikean keittiöjuttuihin useampaankin mutta yksi jäi vaivaamaan mieltä. Variera sarjan keittiövälinelaatikko olisi ollut todella mieluinen ja tarpeellinen ostos mutta onneksi ystäväni vinkkasi ennen ostopäätöstä, että mittaappas laatikkosi ensin. Näin tein ja onneksi teinkin, sillä Ikean keittiön pienkalusteet ovat Suomen laatikoihin aivan liian suuret. Eipä ne siis olisi laatikkoihini mahtuneet millään. Voi harmistuksen harmistus. 

Olen mittaillut laatikoita ees sun taas enkä saa niihin mittaamalla pituutta lisää tarvittavaa kahta senttiä. Miten voikin asia niin paljon kismittää?
Jotakin sentään löysin joka on ilahduttanut minua arjessa jok´ikinen päivä eikä ostos ollut kolmea euroa kummempi.
Meikkikorini alkoi jossain vaiheessa hajota käsiini. Rottinkiroskaa alkoi olemaan joka puolella vessaa, eikä tuo iän vanha kori enää muutenkaan kovin siistiltä näyttänyt. 



Ikeasta mukaan lähti useampi samaa Variera-sarjaa olevaa muovista laatikkoa joille jokaiselle on paikkansa ja käyttönsä löytynyt. Lisääkin näitä kaipailen eli uutta Ikeanreissua silmällä pitäen. Meikkikorini sai lähtöpassit eläkkeelle ja uusi, entistä ehompi astui tilalle. Samalla meikeilleni tuli totaalinen siivous, jolloin varmastikin puolet meikkikorini sisällöstä lensi korin mukana roskiin. 

Ikea Variera


Tyytyväinenko? Kyllä. 
Jos Ikea olisi tuossa nurkalla niin olisikohan kotimme sisustettu kokonaan Ikea "krääsällä"? Todennäköisesti. 
Olenkohan koskaan ostanut Ikeasta mitään jota olisin kotona tuskastellut ajatuksella "paska ostos mutta tulipa tehtyä"? Enpä ole tainnut tehdä. Kaikkeen ostamaani olen ollut enenmmän kuin tyytyväinen. 

Asiasta nenäliinaan. En ole tiennytkään, että kesäflunssaakin voi sairastaa. Tai en ainakaan itse ole koskaan aikaisemmin sairastanut. No kerta se on ensimmäinenkin. Ääneni on lähes kadoksissa, eipä ainakaan tule turhaa huudettua. Nokka vuotaa nopeampaa kuin ehtii niistää ja kurkussa asustaa kaktus. Mistä tämä tämmöinen tuli lomaani kiusaamaan? Tänäkin yönä nukuin surkeasti kolmisen tuntia ja lopulta päätin nousta bloggaamaan kun tuskastuin sängyssä rykimiseen. Toivottavasti tämä ei kiusaa minua koko lomani ajan, muutoin esiin saattaa nousta kiukkuinen akka. 
Jospa koittaisin kömpiä vielä uudemman kerran sänkyyn ennenkuin muu perhe heräilee päivään. 

Uutta Ikean reissua siis silmällä pitäen.
-Nanni-

peeäss: tulossa on mielettömän ihana kosmetiikka-arvonta kunhan saan tuotteista kuvat otettua, olehan siis kuulolla. 

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

KIVINIEMEN KALASATAMASSA

Ensimmäinen lomaviikko alkaa olla taputeltuna ja aivan mahtavaa viikko onkin takana. Ollaan saatu aurinkoa, hieman ehkä sadettakin mutta sitä onneksi vähemmän. Paljon urheilua mahtuu viikkoon, on käyty huvipuistoilemassa ja kotiakin on ehditty entrata. Tällä hetkellä meidän pitäisi olla tienpäällä kohti Rukaa mutta se onkin sitten toinen tarina. 

Ystäväni tietää ihania kuvauspaikkoja ja niistä aina vinkkaa minulle. Yhdessä sit mennään kyseisiä paikkoja tutkailemaan ja huokailemaan. 
Miksi veden äärellä on aina niin vapauttava tunnelma, sielu lepää. Tällä viikolla suuntasimme lähimaisemiin eli Kiviniemen kalasatamaan. Wautsi mikä paikka, en tiennyt edes tuollaisia olevan enää olemassakaan muissa kuin elokuvissa, vaan tottahan tuo on. 

Mitäpä tuota enempiä selittelemään, antaa ihanien kuvien kertoa puolestaan. 



Kiviniemen kalasatama / Oulu

Hei hei kalastajat, ottakaa minut mukaan!








Valkoisen mekon löysin H&M.n alekorista huimalla seitsemällä eurolla. Eihän se tuolla tuulisella merenrannalla meinannut päällä edes pysyä mutta jospa sen kanssa voisi parin viikon päästä Helsinkiin lähteä. Äitini kummasteli vaatetustani kysymällä "yöpaidallako sinä olet liikenteessä". No kieltämättä tämä ei ihan juhlavimmasta päästä olekaan mutta jospa se hintansa verran haukkuisi. 

Uusia ihania kuvauspaikkoja on taas tähtäimessä. 
Aamulla koitamme ottaa Ruka starttauksen uusiksi, katsotaan kuin meidän käy. Eli hyvällä tuurilla blogissani saadaan lähipäivinä ihastella toisenlaisia maisemia.