tiistai 29. syyskuuta 2015

SYKSYN HARMAASSA VIITASSA

Vihdoin sain otettua kuvia Helsingistä ostamastani viitasta. Täysin muotibloggaajaa minusta ei saisi tekemälläkään sillä tuskaisen laiska olen näitä asukuvia loihtimaan. 

Vero Modan viitta/bonco on ollut kovalla käytöllä ja kivan monipuolinen. Viitan kanssa olen pukenut niin tennarit kuin korkkaritkin, farkuit sekä leggarit. Eli kaappiin se ei ole jäänyt vaativuutensa vuoksi. Vyön tuo viitta mielestäni kaipaa ehdottomasti ja sen nappasin kirpparilta ostamastani kesämekosta. 
Saisikohan tuosta viitasta tarvittaessa ison huivin? Ehkäpä. Sitä voisikin kokeilla. 
Harmaa taitaa olla sisustuksen lisäksi kova sana myös pukeutumisessakin. 

Ballerinat olen putsaillut jo kaappiin odottelemaan ensi kesää ja tilalle on kaiveltu syyskenkiä. 
Tänä aamuna mittarin nollalukema sai hieraisemaan silmiäni useammankin kerran, huoli oli lähinnä lasten tarkenemisesta sillä he kulkevat kouluun pyörällä. Toppatakki on vielä liikaa mutta tuulipuku taitaa aamuisin olla liian vähän. Kerrospukeutuminen, sillä lähdetään. 





Järkyttävä yskä on kulkenut kaverina lauantaista saakka. Muuten tämän kanssa pärjäisi mutta tiedättekö sen kammottavan kurkun kutinan joka iskee aikaa ja paikkaa katsomatta. Mukava kun kutina hyökkää kesken työnteon, yskimisestä ei tule loppua vaikka pastillia lappaisi rasiallisen suuhun. Silmät vuotaa kyyneleitä kuin putous konsanaan ja työkavereilta saa kummastuneita katseita. "Heitäkkö nää veivit?"

Ihanaa viikkoa ja alkavaa lokakuuta. 
-Nanni-

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

LIEBSTER AWARD


Nyt kyllä hävettää ääneen sanoa, että olen saanut saman ihanan haasteen kahdesta blogista ja olen meinannut tämän ihan tyystin unohtaa. Anteeksi ihanat blogisiskot. 

Tämän Liebster Award-haasteen tarkoitus on tuoda näkyvyyttä pienemmille blogeille, blogeille joilla on alle 200 kirjautunutta lukijaa. Haasteessa kerrotaan oma ajatus haasteen antaneesta bloggaajasta sekä hänen blogistaan sekä vastata saatuihin kysymyksiin. Tämän jälkeen haastaa muitakin bloggaajia mukaan. 

Ensimmäisen haasteen sain My Sweet Home- blogin Sarilta. Sarin blogia lukevat tietävät sanomattakin miksi se on ihana. Sari sisustaa kotiaan rakkaudella, jokainen kuva huokuu kodin lämpöä sekä kauneutta. Sarin blogia olen seurannut jo pitkään ja se on yksi suosikkiblogeistani. 
Toinen haaste tuli tuoreemmalta blogisiskolta Jennalta Perhosena Lennän-blogista. Jennan blogi on ihanan raikas, valoisa hyvänmielen blogi. Kauniita kuvia on mukava ihastella, sekä asukuvista on kiva ottaa vinkkejä omaankin vaatekaappiin. 

Tällaisia kysymyksiä sain...  

Koristekaali - löytö Ideaparkin ihanasta kukkakaupasta.
Juotko kahvin maidolla vai mustana?
No maidolla iliman muuta, punaista maitoa ja paljon. Maitoa kahviini tulee niin paljon, että ekana kaadan kuppiin maidon, lämmitän sen mikrossa ja kaadan vasta tämän jälkeen pienen lorauksen kahvia. Mieheni kutsuu tätä maitoa kahvilla, ei kahvia maidolla. 

Mitä musiikkilajeja kuuntelet?
Ysäri, se ei "vanhene" koskaan. Ysärin lisäksi perus poppia. Antti Tuisku on ihana "pää olkapää peppu, keinutaan"...

Mitä mieltä olet SOMEsta?
Hyvä paha some. Hmmmm... Some antaa paljon mutta voi pahimmillaan myös ottaa. Lasten kohdalla pelkään, että koska Some kääntyy lasta vastaan, paha paha maailma, tiedäthän mitä tarkoitan. Liika somessa roikkuminen on pois muilta ihmisiltä, tätä en käsitä. 


Oletko kissa vai koiraihminen?
Koira, ehdottomasti. Olen sosiaalinen, koirat ovat sosiaalisia, kissat on tuota noin niin hieman vaikeasti ymmärrettäviä. Oikeastaan kissat ovat oman tiensä kulkijoita. 

Mikä on bloggaamisessa tärkein periaate?
Rehellisyys sekä aitous. 

Suunnitteletko postauksia etukäteen?
Suunnittelen. Kuvaan paljon samalla kertaa, kuten viikonloppuisin kun saan keskittyä kuvaamiseen sekä valaistus on parhaimmillaan. En voi sietää hätikoiden otettuja kuvia. Näin ollen kuvaan kerralla tulevan viikon kuvat ja niitä sitten postailen vähän kerrallaan. 


Oletko itsesi paras ystävä?
Jaahans... Äiti on mun paras Ystävä, äiti on paras, tulen perässä hyvänä kakkosena. Olen nykyään itselleni hieman armollisempi kuin ennen ja sen myötä tykkään itsestäni tällaisena kuin olen. 

Mikä on elämässäsi tärkein ohjenuora jonka mukaan elät?
Hui ku vaikea kysymys. Olen aina ajatellut että elän tässä hetkessä ja nautin jokaisesta hetkestä mutta enemmänkin olen etukäteen murehtija joten se ei voi olla oma ohjenuorani. 
Yksi tärkeä ainakin on "Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan". Toivottavasti olen onnistunut tässä. 

Oletko illan virkku vai aamun torkku?
Rakastan valvomista mutta nykyään en jaksa enää valvoa, nukahdan leffan alkutekstien aikaan. En voi sietää pitkään nukkumista, siinä menee hyvä päivä pilalle. 


Kesä vai talvi? Vai kenties kevät taikka syksy?
KESÄ KESÄ KESÄ tästä ei ole pienintäkään epäilystä. Rakastan kesää. Syksy on, sanonko mistä. 

Tykkäätkö muumeista?
Mummoista tykkään ja papatkin on ihania mutta muummit on muumeja. Ihana lastensarja jossa on paljon värejä ja kivoja tarinoita. Muumi- astiat on ihania. 


Kiitos ihanasta haasteesta. Kysymyksiin oli kiva vastata. 
Kysymykset oli niin kivat, etten laiskana kehittele uusia vaan näillä kysymyksillä heitän seuraavia bloggaajia. 

lauantai 26. syyskuuta 2015

SISUSTUSTA KIRPPARI MEININGILLÄ

Kumppariostosten ohessa tein toisenkin löydön joka ei hinnalla huudellut sekään. Eräässä pöydässä oli monen moista sisustustavaraa ja silmiini pisti ihastuttava lukulamppu. Jep, lamppu, jälleen. Huiveja ei voi olla liikaa mutta ei kyllä lamppujakaan. Pyörittelin hetken lamppua käsissäni ja mietin, josko tuota kuitenkaan tarvisin. Päätin laittaa lampun ostoskoriini ja miettiä ostoani kierroksen loppuun saakka. Lampun hurja 2.5€ hinta ratkaisi ostopäätökseni ja mukaanhan se lähti Vikingin kumppareiden kera. 
Lamppu oli alkuun ajatus laittaa pojan huoneeseen mutta ahneus iski ja halusin sen itselleni makkariin. Olen kaksi viikkoa sitä makkarissa ihastellut päivittäin ja kummastellut, että miksi hetkeäkään edes pohdin sen ostamista. Kaksi ja puoli euroa. 




Onks tukka hyvin, näkyykö lamppu?
-Nanni-

perjantai 25. syyskuuta 2015

HOMEMADE ARVONNAN VOITTI... JA 500. POSTAUS



Tärärärärärärräääää kuuletteko arvontarumpujen pärinää?
Itse tekemäni hengaripussukka oli blogini arvonnan kohde. Samanlainen ommellus kommellus löytyy myös omasta vessastani hiusharjoja täynnä. 
Neiti toimi tämän arvonnan virallisena onnettarena ja pussukan syövereistä nousi nimimerkki "Antsu". Onnea voittajalle. Koska kommenttisi yhteydestä puuttui sähköpostiosoitteesi niin laittaisitko osoitetietosi minulle blogini sähköpostiin Suortuva@hotmail.com niin saan palkinnon sinulle lähetettyä pikimmiten. 
Koska pussukan käytännöllisyys ilahdutti niin monia niin jäin miettimään josko ompelisin syksyn mittaan uuden pussukan arvottavaksi, vaikka blogini kaksi vuotis arvontalahjaksi. Nyt kysynkin teiltä ihanat lukijat, minkä värinen voisi olla kuosiltaan tuo pussukka?

Huomasin aikaisemmin päivällä, että seuraava postaukseni eli juurikin tämä on blogini 500 postaus. Huh heijaa. Viisisataa postausta hieman vajaassa kahdessa vuodessa. Onpas siinä vain ollut naisella asiaa tai sitten sanottavaa asian vierestä. 

Kiitos arvontakommentteihin jätetyistä palautteista siitä mistä blogissani tykkäätte. Yksi tykkäsi yhdestä, toinen toisesta, eli monipuolisuus on valttia sillä se miellyttää monen montaa lukijaa. Olen jokaisesta lukijastani ja teidän kommenteista erittäin onnellinen. Kommentteja on aina kiva lukea ja niitä kovasti aina odottelenkin. Pyrin mahdollisuuksien mukaan vastailemaan kommentteihin, valitettavasti se joskus vain tulee jälkijunassa. 

Nyt ihanaa viikonloppua kaikille, olette Aarteita. 


-Nanni-

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

KUMINEN KIRPPISLÖYTÖ

Kirppis, kirpputori. Miksi muuten kirpputorin nimi on kirpputori? Onko siellä kirppuja ja jos on niin miksi? Kysyn vaan. No kirppuja tai ei niin voiko parempaa ostoskeskusta ollakaan kuin hyvä kirppujen ylläpitämä tori. Ihan liian harvoin tulee nykyään käytyä kirpparilla. Ehkäpä siitä syystä, että oma lemppis tori, Paljekirppari sijaitsee reippaan ajomatkan päästä meiltä. Kotimme lähellä oleva kirppari ei ole lähellekään niin hyvä kuin tuo aiemmin mainittu. 

Viimeviikolla piipahdin extemporee pyrähdyksen kirpparilla ja tein maailman parhaat löydöt. Rintarottingilla, naama muikeana kotiuduin ihanien löytöjeni kanssa, tässä niistä toinen ostos. 



Vikingin lähes uudet kumpparit. Komeat kuin mitkä. Tulivat enemmän kuin tarpeeseen sillä vanhat kumpparini todellakin ovat vanhat, eikä pelkästään vanhat vaan myös rikki ja ihan maalissa. Kyllä niillä vielä voi omalla pihalla lompsia jos ei märät sukat hidasta menoa mutta ei niillä kylille kehtaa lähteä. 
Nämä Vikingit ei sen suurempia esittelyitä kaipaa, ne vain on niin Miss Syksy 2015. Miss syksyjen hintakin oli huimat viisi euroa, sus siunaa mikä hinta. Se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa. Nykyään et pian saa viidellä eurolla edes karkkipussia saati uusia kumppareita. 




Nyt pärjään syksyn kuivin sukin, hip hei. 
Loppuviikosta kerron mitä muuta ihanaa sieltä kirppujen torilta löytyi. 

peeäss... HOMEmade arvonta päättyy perjantaina, eli aikaa osallistua on vielä muutama päivä. Tämän hetken osallistujamäärä on vähäinen eli hyvät mahdollisuudet voittoon on suurempi. 

-Nanni-

maanantai 21. syyskuuta 2015

BRITAKAKKU - VAI TORTTU?

Olinpas kokonaan unohtanut nämä kuvat koneen kuvakansion syövereihin. Onneksi joskus tuotakin kansiota tulee putsailtua kun eteen tulee käyttämättömät kuvat. 

Pojan synttäreillä muutama viikko sitten tarjottiin mm. Britakakkua jota tein elämäni ensimmäisen kerran. Viikolla jo kyselin ystäviltä vinkkejä kakun tekoon, sekä sen parhaan reseptin bongaamiseen.
Ohjeen otin Kinuskikissan sivuilta ja halutessaan sen tosiaan voi sieltä nappasta. 
Hieman jännityksellä aloitin tortun vääntämisen. Sus siunaa minä lause. 
Yllättävän hyvin tehtävässäni suoriuduin vaikka epäilin taitojani viimeiseen saakka. Jos jotain tekisin toisin niin pohjaa en levittäisi niin laajalle alueelle sillä pohjasta tuli mielestäni aika ohut. 


Haastavin osuus oli toisen puolikkaan nosto täytteen päälle. Siipan kanssa yhteistuumin tuosta hommasta selvittiin. 
Kakku teki kauppansa ja sai kehuja. Hyväähän se on, siitähän ei pääse mihinkään. 
Sen suurempia koristeita en kakussa käyttänyt, muutama tuoremansikka sekä dahlia omasta ruukusta ne riitti. Kakku itsessään edustaa itseään, ei se kummempia koristeita kaipaa. 



Nyt pitäisi päättää, mitä neidin juhlissa tarjoillaan kahden viikon päästä. Mielessä on ne perinteiset ja tutuksi tulleet tarjottavat. Eikö se riitä kun kerran vuodessa testaa jotakin uutta? 

Mikä on sinun pravuurisi keittiössä? Onko se perinteinen mansikkakakku vai jotain ihan muuta?
-Nanni-

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

PIHTARIAKAN KUKKAKIMPPU

Täällä on vietetty siipatonta/isätöntä viikonloppua puolison lähdettyä perjantaina kalareissulle. Mitään kummallistahan tässä viikonlopussa ei ole, sillä ainahan tuo muutenkin on töissä joten ei sitä täällä kotona juurikaan näe. Silti meinasin hieman närkästyä puolison ilmoitettua kalareissustaan muutama päivä ennen lähtöä, olisi vain ollut niin ihana pitää hänet itsellään koko viikonlopun. 
Ajantappamis ongelmaahan meillä ei lasten kanssa ole, olipa mies kotona tai ei. Lasten harrastukset vievät jo osan viikonlopun ajasta ja loppuajalle keksimme yleensä kaikenlaista puuhaa. Vuosien varrella on oppinut elämään lasten kanssa kolmestaan kun mies on niin paljon kotoa pois. 


Kukapa ei tykkäisi leikkokukista? Ne antavat niin ihanaa ilmettä kotiin. Aina vain ei raski ostella nopeaa lakastuvia kukkia, joten tänä syksynä meillä on nähty monen näköisiä luonnonkimppuja, pihlajanoksista mikälie kukkiin. 
Kuvassa näkyvät kukat tuoksuivat saunavihdalle. Keittiössä tulvi usemaman päivän ihana alkukesän koivuntuoksu jota piti joka välissä käydä nuuskaisemassa. 


Blogger ongelmaa

Jostain syystä mulla ei näy kaikkien päivittyneet postaukset. Omalle lukulistalle ei siis päivity lukemieni blogien tuoreimmat postaukset. Tajusin tämän eilen kun Jassuntassun kirjoitukset viikkojen takaa läsähti lukulistalleni. Olen vain ajatellut, että kiireinen bloggaaja ei ole ehtinyt koneen ääreen kirjoittelemaan mutta eilen kummastus oli suuri kun samalla hetkellä tuli ainakin viisi hänen kirjoitustaan. 
Eli jos en ole siis käynyt kommentoimassa (jep minähän kommentoin aina) blogissasi aikoihin niin sit voin vain syyttää bloggeria. Lukulistalta kuitenkin on niin helppo seurata teidän muiden bloggaajien postauksia. 

Tuoksuuko sinun maljakossasi kaupan vai luonnonkimput?
-Nanni-

perjantai 18. syyskuuta 2015

HOMEMADE ARVONTAA

Vessamme seinällä on vuosia jo roikkunut hengaripussukka jossa on sulassa sovussa olleet harjat, kammat ja hiuspannat. Entisen pussukan värimaailma ei enää miellyttänyt joten halusin ommella veskiin uuden pussukan. Aikoinani löytämäni pussukan kaava on peräisin Tilda-kirjasta. Ohje on todella helppo ja yksinkertainen joten tällainen tontumpikin ompelija osaa sen tehdä ilman suurempia apujoukkoja. (Ei kerrota kenellekään mutta kerran jouduin purkuhommiin tyhmyyteni ansiosta)
Ohje on niinkin helppo, että olen ommellut näitä lahjaksikin saakka sukulaisille sekä ystäville. Emme siis ole ainoa koti jossa tällainen vessan seinällä roikkuu. 


Mieluisen kankaan löytyminen meinasikin olla pienoinen haaste. Etsin Eurokankaasta, Marimekolta sekä Kodin1.sen valikoimista. Kodin1 Anno-sarja pelasti tilanteen. Syksyn uutuus kangas ihastutti kertasilmäyksellä ja sitä lähti mukaani parinkin pussukan verran. 
Koska kankaanleveydestä tuli helpostikin kaksi pussukkaa, ajattelin laittaa toisen teille arvottavaksi.


Arvonta-aikaa on viikko eli ensi perjantaihin 25.9.2015 klo:18 saakka. Arvontaan saa osallistua niin kirjautuneet kuin anonyymitkin lukijat. Arvonnan säännöt on seuraavanlaiset: Jätä kommenttikenttään nimimerkki sekä sähköpostiosoitteesi, lisäksi haluaisin kuulla mistä blogissani tykkäät. 


Jotta pussukan lähettäminen olisi minulle mahdollisimman helppoa niin mukaan en laita hengaria vaan voittaja saa pussukkaan laitella itselle mieluisan hengarin tai ripustella sen sellaisenaan. 
Jos pussukalle ei ole tarvetta juuri sinun kotonasi, voit laittaa sen vaikka lahjapussiin jouluna jne.


Nyt toivottelen kaikille oikein paljon arpaonnea ja aloittelen sateisen viikonlopun vieton. 

Arpaonnea kaikille.
-Nanni- 

torstai 17. syyskuuta 2015

PEHMOISET ASKELEET

Scholl Velvet Smooth
Pääsin ilokseni testailemaan kuinka helppoa jalkojenhoito kotonakin voi olla. Voiko perinteistä jalkaraspia päihittää automaattimasiinalla ja millainen on lopputulos. 

Postipoika kiikutti minulle Schollin Velvet Smooth paristokäyttöisen jalkaraspin muutama viikko sitten. Ihan täysin uusi tuttavuus ei tämä minulle ollut sillä äidiltäni moinen laite löytyy ja sitä olen joskus testaillutkin. Olipa kiva saada ihka oma laite, sillä tykkään tehdä niin jalkahoitoja kuin muitakin kuorintoja ja hoitoja kotosalla. Ehkä tässä piilee se pihin akan säästökeino, kun ei raski kosmetologilla  käydä täytyy hyvinvointiaan hoidella omin keinoin. 


Kuinka Velvet Smoohtia käytetään: 
"Käytetään ainostaan jalkojen kovettumiin. Kuivalle, ei kostealle tai märälle iholle. Käytä samalle alueelle enintään 3-4 sekuntia kerrallaan. Lopeta käyttö välittömästi kun havaitset kipua tai ärsytystä. Älä käytä rikkinäiselle tai ärsyyntyneelle iholle." Scholl.fi


Plussat ja miinukset oman kokemukseni jälkeen:
+ helppo käyttää
+ helppo putsata
+ hellävarainen mutta tehokas
+ lopputulos on toivotunlainen, jalkapohjat ovat ihanan sileät ja pehmeät
+ laitteen väristä ei voi muuta antaakaan kuin plussaa
+ tykkään mallista ja kädensijasta, laite ei siis tipahda helposti kädestä
+ pieni kokoinen, ei siis vie kaapista valtavasti tilaa
+ saatavana ostettua vaihtopäitä

- hieman ehkä vielä hintava, mutta hyviä tarjouksiakin on kaupoissa ollut
- öööö no siinäpä ne miinukset sitten olikin


Kuten aina jalkahoidoissa niin myös tämänkin laitteen käytön jälkeen on kaksi mielestäni tärkeää asiaa: muista huolehtia jalkojen rasvaamisesta raspaamisen jälkeen sekä pese hiontaosa jokaisen käyttökerran jälkeen.
Raspiosa on helposti irroitettavissa raspaamisen jälkeen, jolloin koko laitetta ei tarvitse eikä saakkaan uittaa vedessä. 

Olen siinä mielessä hyvä "koekaniini" vastaavanlaisille kokeiluille sillä voin käsi sydämellä kertoa, että omistan megakuivat kantapäät. Jalkapohjani ovat niin kuivat, että ne pahimmillaan tarttuvat kangassohvaamme kiinni ja se jos mikä on ärsyttävää. 


Muutaman käyttökerran jälkeen kokemukseni on ihanan pehmoiset ja sileät jalkapohjat. Säännöllisesti rasvaamalla jalat pysyvät pidempään pehmeinä. 

Hyvästi hiekkapaperi jalkapohjat.
-Nanni-

tiistai 15. syyskuuta 2015

OMILLA NURKILLA

Neidin uimakouluajan hyödynnän lenkkeilemällä mutta sunnuntaina kipeääkin kipeämpi varvas kieltäytyi yhteistyöstä. Niinpä jätin juoksukengät kotiin ja kaivelin mukaani vaihtoehtoisesti kameran. 
Tälläkään kertaa ei tarvinnut mennä merta edemmäs kalaan kun kauniita maisemia löytyi ihan kiven heiton päästä uimahallilta. 
Tajusin kuvatessani, että kuinka kauniita juttuja huomaa vasta kun niitä katselee kameranlinssin läpi. Jos olisin samaa reittiä talsinut pelkästä kävelemisen ilosta, olisin varmasti kävellyt monen asian ohi huomaamattakaan niitä. 





Liian pitkät yöunet ei vain sovi minulle, se tuli todistettua viikonloppuna. 
Olen aina ollut "aikainen mato linnun löytää - vai olikohan se nyt toisin päin" -tyyppi. Rakastan herätä vapaapäivänäkin aijoissa ja aloittaa puuhastelun joka loppuu vasta iltamyöhällä. Jostain syystä viikonloppuna olin aivan kuitti. Perjantaina nukahdin ennen leffan alkutekstejä eli ennen yhdeksää ja nousin aamulla pirteänä. Lauantai meni mukavia juttuja puuhastellessa lasten kanssa. 
Illalla taas sammuin kuin saunalyhty ja heräsin aamulla hieman ennen kymmentä. Siinä vaiheessa päivä oli totaalisen pilalla. Noustessa ajattelin tarvinneeni megapitkät unet mutta olin niin väärässä. Päätä jomotti heti aamusta, ketutuksen syvä rintaääni huusi kovaa huutoa päässäni ja ärsytys nousi heti aamusta huippuunsa. 
Tiesin itsekin kiukuttelevani turhasta mutta minkäs teet kun pikku piru huutelee olkapäällä ja jakelee käskyjä. 
Pinna paljoi jossain vaiheessa. Mistä? Ei hajuakaan. Huomaan raivoissani siivoavani vaatekomeroa, siis jep komeroa. Siitä ei saa millään muotoa vaatehuonetta, se on enemmänkin koppero. 
Neiti tulee ulkoa sisälle ja katsoo makkarin lattialle. "Mikä pommi täällä on räjähtänyt?" Vitsi miten paljon kaikkea turhaa sitä ihminen nurkkiinsa säilöökään. Kaiken maailman pahvilaatikoita, iän vanhoja tyynyjä, peittoja, lippua lappua jne... Vaatekopperon ilme muuttui kummasti eikä siihen mennyt edes paljoltikaan aikaa. Lopputulokseen olin tyytyväinen ja ärsytyskin kaikkosi pikkuhiljaa.  Jopa siippa huomasi kopperon siisteyden illan kähmyssä kotiuduttuaan töistä. 




Ystävän piipahdus päiväkahveille pelasti viimeisetkin hippuset ärsytyksestä. 
Eilen sama siivousmyrsy jatkui työpäivän päätteeksi mutta ilman valtaisaa ärsytystä. Vitsi, samoilla tulilla siivosin siis kaapin ja kopperon ja paljon tuli heitettyä turhaa roskaa roskiin  ja hyvät jutut lennähti kierrätyslaatikkoon kaupanpihalle. 

Summa summaarum... liian pitkät yöunet eivät vain sovi minulle. Olen parhaimmillani alta kahdeksan, yli seitsämän tunnin unien. 
Nukkumalla en siis jatkossa viikonloppujani pilaa. 

Nukkumatti nukkumatti lasten, illoin saapuu heittää unihiekkaa..
-Nanni-

lauantai 12. syyskuuta 2015

VIIKON POLTTAVIMMAT PUHEENAIHEET

Menneen viikon parin aikana suurimpia keskusteluita ovat aiheuttaneet kaksi mielipiteitä jakavaa aihetta. Pakolaiset sekä Sipilän "näin pelastetaan Suomi suosta" idea. 
Suomessahan harvemmin kysytään kansan mielipidettä asiaan, päätöksiä tehdään ja niihin kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä ja sopeutua kohtaloon, oli se sitten hyvä tahi ei. Kansa saa äänensä kuuluviin vaalien alla. Jokainen saa antaa äänensä parhaiten lupaavalle henkilölle tai puolueelle. Vaalien alla luvataan yhtä sun toista mutta toteutuuko nämä lupaukset kun päästään sen ison tilipussin ääreen. Vai siis saivatko kansanedustajat palkkaa, eikös se ollutkin palkkio josta ei rokoteta samalla lailla kuin meitä perus duunareita.


Alkuun syksyn polttavin puheenaihe oli pakolaiset. Niitä kuulosti tulevan ovista ja ikkunoista, ja paljon niitä on ilmeisesti tullutkin. Itse seuraan politiikkaa sekä uutisia surkean vähän joten harvemmin olen kunnolla perilläkään Suomen saati maailman tilanteesta. 
Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä asiassa kuin asiassa, niin myös tässäkin asiassa. Paljon olemme mm. töissä pakolaisasiaa puineet. Suurin kummastelun aihe tuntuu olevan ei niinkään pakolaisten määrä vaan se, että ketä sieltä tulee ja millä perusteilla. 
Kommentoin erääseen some julkaisuun pakolaisista lauseella "missä ovat naiset ja lapset?". Tähän kysymykseen sain hyvin napakan vastakysymyksen "miksi en arvosta miehiä?". No kysymyshän ei missään nimessä ollutkaan siitä ettenkö arvostaisi jotain tiettyä ihmisryhmää vaan kysymys oli rehellisesti kysymys: missä naiset ja lapset ovat? Samalla ajatusmallilla voisi todeta etteikö vastakysyjä arvosta naisia ja lapsia. 
Tämä siis todistaa sen, että nämä kuumaakin polttavemmat puheenaiheet aiheuttavat erimielisyyksiä sekä tunteen kuumenemisia. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, jokainen on oikeutettu mielipiteeseen. Mielestäni ei ole oikeaa eikä väärää mielipidettä, on vain monenlaisia mielipiteitä. 


Mitä taas tulee Herra Sipilään ja muihin isokenkäisiin, ei varmaan tarvitse suuremmin mielipidettäni kertoa mitä olenkaan heidän suunnitelmistaan mieltä. Perheemme laskuja maksaa kaksi pienituloista hoitoalan työläistä. Jos palkastani lähdetään nipistämään vielä jotain niin melkeinpä olisi sama jäädä kotiin. 
Onnellinen toki taas saan olla siitä, että molemmat olemme vakituisessa työssä ja palkka tulee säännöllisesti joka kuukausi. Huonomminkin siis voisi olla. Tottakai jokainen meistä haluaisi nostaa kalliin kotimaamme suosta mutta vaihtoehtoja voisi miettiä hieman toisenlaisilta kanteilta. 

No se niistä aiheista. Mielessä ne siis ovat olleet täälläkin ja puhuttaneet paljon niinkuin varmasti monella sielläkin. Millaisia tuntemuksia nämä aiheuttavat sinussa? 

-Nanni-


torstai 10. syyskuuta 2015

UPEAT SISUSTUSJULISTEET

Pääsin ihanasti haastavan valinnan ääreen kun verkkokauppa Desenio tarjosi minulle valittavaksi kolme julistetta kotimme seinää koristamaan. Desenion julisteet olivat minulle jo ennestään tuttuja, sillä neidin huoneessa on kaksi ihanaa julistetta, bambi sekä hauskat pallot.


Päättämisen vaikeus oli mustaa aukkoakin suurempi sillä olisin halunnut kotiuttaa lähes kaikki julisteet, valitsepa noista ihanuuksista nyt ne kolme ihaninta. 
Onneksi Desenion sivuilla on kivoja sommitelmia, josta itsekin sai kivoja vinkkejä taulujen asetteluun ja yhdistelemiseen. 

Kuva Desenio

Nyt seiniämme koristaa bambin ja pallojen lisäksi sulkataulu, LOVE sekä Swan-Chair julisteet. 




Olen pitkään ollut huono sisustamaan seiniä, mitään kivaa inspiraatiota en ole saanut ja seiniämme onkin peittänyt ainoastaan maali sekä tapetti. Uusien sisustustaulujen myötä kotimme ilme muuttui suuresti ja olen ollut valintoihini erittäin tyytyväinen. 




Syksyn mittaan pöristellyt sisustuskärpänen ei meinaa millään asettua vaan jatkaa pöristelyään. Onneksi en ole suurempia summia tuhlaillut vaan sisustanut maltillisesti. 

Hip hei, huomenna on jo perjantai ja rauhallinen viikonloppu tulee kyllä jo todellakin tarpeeseen. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. 

-Sisustusterkuin Nanni-