perjantai 23. lokakuuta 2015

TYÖTÄ VAI ITSESTÄÄNSELVYYTTÄ?

Monesti sitä sortuu pitämään tärkeitä asioita itsestäänselvyytenä. Terveys, perhe, parisuhde, ystävät ja läheiset, työ, perus arki, meille jokaiselle tärkeitä asioita mutta monesti unohtaa, että näiden eteen tulee panostaa, tehdä töitä. Näistä tärkeistä elämän osa-alueista haluan pohtia parisuhdetta. Omassa parisuhteessani ei ole tällä hetkellä mitään hätää, siksi en tätä postausta kirjoita vaan jostain syystä viimeaikoina olen vaipunut useastikin pohtimaan elämää. (ikäkriisi kenties?)


Pitkässä parisuhteessa sitä ajautuu huomaamattaan pitämään puolisoaan ja parisuhdettaan itsestäänselvyytenä. Siinä se on kun siinä se on kauan ollutkin. 
Radiossa haastateltiin viime viikolla Maaret Kalliota joka on niin psykoterapeutti kuin seksuaaliterapeuttikin. Hän korosti parisuhdetyön panostamiseen, siihen kuinka tärkeää on jaksaa panostaa toiseen vielä työpäivän jälkeenkin. Hän kertoi kuinka joidenkin mielestä parisuhdetyö on valtavan raskasta eikä siihen jakseta panostaa. Maaret kertoi tehneensä edellisiltana parisuhdetyötä puolisonsa kanssa käyden konsertissa sekä syömässä. Hän ei kokenut tätä työtä kovin raskaaksi eikä vastenmieliseksi.

Olen niin samaa mieltä hänen kanssaan. Arvostan valtavasti omaa parisuhdettani. Meillä ei ole ollut aina helppoa, mutkia on ollut matkassa ja kintaatkin on joskus tehnyt mieli heittää tiskiin. Mutta kenen parisuhteessa on aina vain helppoa? Eikö parisuhteeseen kuulu myös ne mutkat ja karikot? 


Toteamme monesti siippani kanssa, ettemme kumpikaan ole helpoimpia ihmisiä maailmassa. Tiedän olevani joskus erittäin haastava jopa vaikea, eli NAINEN. Uskallan katsoa peiliin ja myöntää olevani juuri tällainen kuin olen. 
Jos parisuhteessa on karikkoja, ei vika välttämättä vain ole toisessa, kyllä siinä joutuu molemmin puolin miettimään omaa käytöstään. 
Minusta niin parisuhteessa kuin muussakin elämässä on hyvä muistaa vanha mutta arvostettu sanonta "kohtele toista niinkuin toivoisit itseäsi kohdeltavan". Minusta tällä pääsee aika pitkälle. 
Kun huomioi kuinka toista kohtelee voi odottaa myös hyvää kohtelua vastaavasti.

Tarviiko parisuhde suuria sirkushuveja päivästä toiseen? No ei tarvi. Minusta vähemmälläkin pärjää. Itse tarvin arkeeni pieniä yhteisiä hetkiä mieheni kanssa. Päiväkahvi ilman, että kumpikaan roikkuu netissä, vaihdetaan samalla kuulumiset ja tulevan viikon menemiset. Varsinaista luxusta on yhteinen kuntosali käynti, näitä on suht harvoin mutta joskus kuitenkin. 
Muutaman kerran vuodessa "repäisemme" oikein toden teolla ja käymme leffassa ja syömässä kahdestaan. Voiko tätä vaan ääneen sanoa, leimaako se meidät nyt huonoiksi vanhemmiksi kun otamme joskus itsekkäästi aikaa keskenämme ilman lapsia? Jos parisuhde voi hyvin, koko perhe voi hyvin ja toisin päin. 


Saako toista vielä ääneen Rakastaa pitkän liiton jälkeen vai meneekö se jo överiksi? "Olet rakas", "Rakastan sinua". 
Rakastaako suomalaiset ääneen? Sanotaanko teillä toisilleen nuita sanoja? Jos ei nyt joka päivä mutta edes joskus? Meillä sanotaan, siis joskus. Tiedän sanomattakin, että kyllä se rakastaa kun tuossa jaksaa yhteistä taivalta kulkea, silti se on kiva joskus kuullakin sekä sanoa. 

Elämän tärkein työ: Parisuhdetyö. Kannatan. 
-Nanni-

29 kommenttia:

  1. Pienet jutut on niin tärkeitä...ei aina tarvita isoja tekoja :) Toisen kunnioittaminen on minusta se tärkein juttu, rakkauden lisäksi. Yhteen hiileen puhaltaminen ja samaan suuntaan kulkeminen.

    Ja kyllä sitä rakastetaan rakastetaan, vaikka jonain iltana ehtisi uni tulla ennen niitä sanoja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnioittaminenpa hyvinkin. Arki koostuu pienistä asioista.

      Poista
  2. Ihana kirjoitus Nanni, kompaan ihan täysillä sitä! Ihanaa ja rakkaudentäyteistä viikonloppua ihan meille jokaiselle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa. Rakkautta on... toisen kunnioittaminen.

      Poista
  3. Ihana kirjoitus <3 toista eikä ketään saisi koskaan pitää itsestäänselvyytenä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, tämän vain joskus meinaa unohtaa.

      Poista
  4. Ihana postaus! Ennen podin huonoa omaatuntoa, kun kävimme mieheni kansa jossain kahden, mutta nykyään en ja pidän sitä tärkeänä asiana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdessä on tärkeä tehdä juttuja kun vain muistaa tehdä niitä myös perheellä ♡

      Poista
  5. Mielestäni pienet asiat arjessa ratkaisee <3
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa. Pienistä asioista arki muodostuu. Ihanaa viikonloppua sinullekin Päivänsäde ♡

      Poista
  6. Olipa hyvä kirjoitus, olen kyllä täysin samaa mieltä. Ja onhan se kiva sanoa sille rakkaalle ihmiselle, että rakastaa <3 Tuskin sitä liian usein tulee sanottua. Ihanaa viikonoppua sinulle ja rakkaillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei sitä liikaa kuitenkaan huudella.
      Ihanaa viikonloppua sinullekin ja muulle perheelle.

      Poista
  7. Meillä sanotaan ja kirjoitetaan.. Ainakin kirjoitan joka päivä.. Ja niin siippakin.. :) Ja neiti pieni on oppinut tämän.. Sanoo monta kertaa päivässä.. Meillä halataan.. Yhteistä aikaa löytyy monesti silloin kun neiti on untenmailla, meidän perheen arkinen yhteinen hetki. Joskus se hetki löytyy lauantai aamusta.. Pieniä asioita.. Kyllä se yhdessä syömään lähteminen on ihanaa meidän parisuhdeaikaa.. :) Pikkujoulua odotellessa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieniä asioitapa hyvinkin.
      Rakastan olla koko perheellä ja paljon vietetäänkin simppeleitä hetkiä omalla poppoolla. Sit joskus nautitaan kahdenkeskisistä hetkistä.

      Poista
    2. Jo vain.. Yhdessä olo oman perheen kera on ihanaa:) Niistäkin ammentaa monesti paljon vaikka vain katsotaan yhdessä leffa tai jotain :)
      Lauantaina olisi ollut Santa Sportissa koko perheen liikunta seikkailu mutta mummi kaipasi neidin seuraa joten se jäi..:)

      Poista
  8. Kaunis postaus ja ihanat kuvat. Näin juuri on ja niin paljon takana elämää, niin toinen kyllä on korvaamaton ja useita kertoja viikossa tulee sanottu, että rakastan ja suukoteltua myös aina kun toinen lähtee töihin. On ollut vaiheita, että näin ei ole ollut, avioliittokin on välillä vuoristorataa, ennen kuin useiden vuosien jälkeen tasoittuu. :)

    Ihanaa viikonloppua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuoristorata on kyllä oikea kuvaus avioliitolle ja parisuhteelle. Sitä pitää pärjätä jokainen mutka ja hurja alamäki.
      Ihanaa viikonloppua Tiia sinullekin.

      Poista
  9. Ihana kirjoitus!
    Näin 21 vuoden kokemuksella voin sanoa,että tuulta ja tuiskua on ollut. Mutta,myös turvallista yhteiselo ja rakkautta. Yhteiset kokemukset ja toisen vanhemman omaishoitajana oleminen on vahvistanut ja lujittanut suhdetta. Meillä ei lipileerata, vaikka Nainen joka talossamme asuu sitä useammin haluaisikin. :D Rakkautta osoitetaan pienillä arjen asioilla ja joskus jopa repäistään jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienet arkiset asiat ne arjesta tekeekin juuri niin ihanan. Yhdessä on koettu niin paljon, etten haluaisi edes heittää sitä kaikkea hukkaan vaikka matkaan on mahtunut niitä vaikeitakin aikoja.

      Poista
  10. Hyvä kirjoitus ja herkkä kuva teistä.<3

    VastaaPoista
  11. Ihanasti ja niin totta kirjoitit ♡
    Mietin itse juuri eilen samaisia asioita. Onneksi muistaa sanoa ja tehdä ne pikkujutut, joilla toinen ei ole itsestään selvä vaan tärkeä. Varsinkin kun on 25 vuotta takana. Arkea on enemmän kuin juhlaa. Tärkeää on puhua ja turvallisuus. Tykätään toisista ja sanotaan se ääneen.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turvallisuus ja luottamus ennenkaikkea, siinä on jo hyvä pohja parisuhteelle.
      Toisen kunnioittamisesta lähtee jo paljon hyvää aikaiseksi.
      Ihanaa viikonloppua sinullekin Marika.

      Poista
  12. <3 Lapsiperhearjessa on kyllä paikallaan välillä ihan järjestää kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa. Ettei sitten aikanaan käy niin, että ei osaa kaksin enää ollakaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa olet niin oikeassa.
      JOissakin perheissähän ei koskaan olla erossa lapsistaan, ei illan verran, saatikka yöstä puhumattakaan.
      Minusta on ihanaa juurikin se kun ollaan puolison kanssa jossain niin huomaa suuresti ikävöivänsä kotiin lasten luo.

      Poista
  13. Olipa kiva postaus! Olenkin sulle kertonut, että mun lapsuuden kodissa riideltiin melko paljon (vanhemmilla vaan sellainen tyyli) ja itselle jäänyt siitä tosi voimakas inho riitelyä, toisen moittimista ja mollaamista kohtaan. Toisillahan on vaan sellainen tyyli, eikä se välttämättä tarkoita mitäön huonoja välejä tai muuta, mutta olen ihan hurjan tyytyväinen, että mulle osunut hurjan rauhallinen ja lempeä mies, meillä riidellään erittäin harvoin. Eri mieltä toki ollaan useinkin, että rakentavassa hengessä ilman tiuskimista.
    Aina yleistetään, että suomalainen mies ei sitä eikä tätä, mulle on osunut kukkia tuova, yllätyksiä järjestävä ja hurjan ajattelevainen mies, jota kyllä osaan arvostaa. Ja just ne yhteiset menot ilman lapsia; onneksi molempien vanhemmat ihan tyrkyttävät meille mahdollisuuksia, on niitä käytettykin.
    Huomiseen :)

    VastaaPoista
  14. Vaikka oma siippani onkin joskus täynnä tulta ja tappuraa niin sitä osaan olla minäkin. Meillä valitettavasti joskus volumet nousee turhankin korkealle mutta pidän silti tärkeänä sitä, että lapset näkevät myös sen hetken kun sovitaan ja pyydetään anteeksi.
    Tässä perheessä asuu myös yllätyksiä täynnä oleva puoliso. Viimeisimpänä mielessä on viime talven Luleån reissu jostan en tiennyt mitään. Puoliso oli järjestänyt lapsenhoitoasiat ja kaikki valmiiksi. Minulle sanottiin perjantaina, että pakkaahan laukkusi aamulla lähdetään pienelle lomalle. Se oli kyllä melkoinen rakkauden tunnustus.
    Pian nähdään.

    VastaaPoista
  15. Ihana kirjoitus! Ja on todella tärkeää sanoa pitkänkin yhdessä olon jälkeen toiselle välittävän, toki monet miehet ku ei sano, nii teotkin kertovat sen myös. <3

    VastaaPoista
  16. Meillä rakastetaan päivittäin. Myös lapselle kerrotaan joka ilta, että hän on rakas. Vanhempien hyvä suhde heijastuu myös lapseen ja luo varmasti turvallisuuden tunnetta, vaikka vanhempien pussailu onkin oian 10 v täyttävästä ällöä :)

    Eikä ole missään tapauksessa väärin ottaa vanhempien yhteistä aikaa. Ei se kotinurkiss yhteinen aika kuitenkaan ole sama kuin muualla vietetty aika. Kotona sortuu helposti niihin kotitöihin yms.

    VastaaPoista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-