sunnuntai 29. marraskuuta 2015

ENSIMMÄINEN ADVENTTI - KOHTI JOULUA MENNÄÄN




Ensimmäinen adventti on jo käsillä. Vuosi alkaa olemaan aika lopuillaan ja niinhän se tämäkin vuosi mennä hurahti sellaisella vauhdilla niin kuin nämä vuodet tuntuvat nykyään menevän. 
Joulukuu taittuu tiistaina, uskomatonta. Eikös vasta ollut kesä ja kärpäset. 

Meidän adventti-ilta menee kynttilän valossa Voitolla Yöhön Unicef jaksoa katsellessa. Meidän perheessä nämä hyväntekeväisyys ohjelmat aiheuttavat lapsissa monia kysymyksiä ja huolia. Neiti varsinkin on lapsista se joka herkistyy niinkuin minäkin. Pipuna miettii lähes viikottain kuinka me voisimme auttaa Afrikan lapsia. Olen niin herkkä, että nämä ohjelmat saavat minut kyynelehtimään ihan joka kerta. Neidin kysymykseen "Kuinka me äiti voisimme noita lapsia ja perheitä auttaa?" päätin kesällä tehdä asian eteen edes pienen eleen, rupesin Punaisen Ristin kuukausilahjottajaksi. Kuukausilahjottajana saan itse päättää summan jolla kuukausittain autan niitä joilla asiat on huonommin kuin meillä. Sinäkin voit alkaa vaikka heti kuukausilahjottajaksi tästä linkistä.
Oman lahjoitukseni suunnattiin valitsemiini kohteisiin jotka siis ovat: katastrofirahastoon sekä kotimaan toimintaan. 
Meidän perhe on mukana ihan pienellä summalla, mutta mielestäni tyhjää parempi. Ennen lahjoittajaksi alkamistani kyselin hyvin tarkkaan, että meneekö lahjoittamani summa sinne minne haluan vai meneekö rahani vääriin taskuihin. Suurin osa lahjoituksestani menee niitä tarvitseville ja muutama prosentti summasta menee Punaisen Ristin toiminnan pyörittämiseen. 

Nyt takaisin konsertin pariin. 

Voisitko sinä ajatella olevasi kuukausilahjoittaja?
-Nanni-

9 kommenttia:

  1. Täälläkin katseltiin tuo ohjelma ja silmäkulma kostui kyllä monesti...
    Mietin juuri tuota lahjoittajaksi ryhtymistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ryhdy Sari ihmeessä, vaikka parilla eurolla. Meidän summa on ihan pikkuinen mutta sillä saa monet rokotteet esimerkikis.

      Poista
  2. Olen aika kauan haaveillut että voisin osallistua joulupuu keräykseen.. Elikkäs ostat lahjan jollekin lapselle joka on köyhästä perheestä ja löytyy siitä puusta sen lapsen toive. Tietääkseni siellä lukee että tyttö 4 vuotta ja se toive mitä haluaisi. Monena Jouluna on niin että ei ole varaa kuin muutamaan laajaan niin en ole voinut tähän osallistua. En näinä Jouluina ole ostanut edes puolisolle lahjaa.. He jotka näihin osallistuu ja pystyy niin arvostan.. Ja menee sinne minne pitääkin. Samat mietteet oli mullakin lapsena kuin Pipunalla, mutta ei sitä pysty kaikkia auttamaan valitettavasti.. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi kotimaan kohteetkin on tosi tärkeitä. Juuri jouluna on tärkeä muistaa niitä lapsia jotka muuten eivät saisi yhtään pakettia. Itse vein viime jouluna pussillisen lahjoja Pelastusarmeijan pataan. En mitään hienoja ja kallita mutta jotain sentäs.
      Meidän perheen kuukausilahjoitus on ihan muutamia euroja. Päätin että pienistä tuloista huolimatta tuo raha meillä menis lauantai karkkeihin muutenkin joten sen verran haluan auttaa muitakin.
      Ymmärrän kyllä, ettei kaikilla ole varaa edes tähän vähäänkään mutta ajatuskin on tärkeä eiks vaan.

      Poista
    2. On ajatus hieno juttu..:) Jospa sitä joskus osallistuu ja saa pienen lapsen onnelliseksi.. Se on kyllä paljon se.. 😋

      Poista
  3. Mulla meni ohjelma ohi, kun en oo kertaakaan sitä katsonut. Telkkarin katsominen on jäänyt aika vähälle. Lahjoittaminen on ihana asia. Nyt tuntuu neljän lapsen kanssa, että rahat on vain usein niin tiukilla...Joskus muuten lahjoitetaan, mutta sitoutua en oo vielä uskaltanut. Ihanaa iltaa <3

    VastaaPoista
  4. Mä olen monta vuotta ollut lahjoittaja. Kun se menee suoraveloituksena niin ei sitä oikeasti edes arjessa huomaa. Ja ajatus on tärkein <3

    VastaaPoista
  5. Kyllä ja lastenklinikalle ja sydänliitolle menee meidän apu. <<3 Mukavaa alkanutta viikkoa Nanni <3

    VastaaPoista
  6. Minä olen ollut jo hetken Unicefin kuukausilahjoittaja, pienellä summalla kuukausittain tuen heitä, joilla on vähemmän. Vaikka rahat aika tiukalla ovatkin neljän lapsen kanssa, mutta tuon summan olen saanut laitettua kuitenkin.

    VastaaPoista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-