sunnuntai 22. tammikuuta 2017

MILLOIN PUHUA LAPSILLE KUKISTA JA MEHILÄISISTÄ


Siinä missä joissakin perheissä pohditaan, että milloin lapsi olisi tarpeeksi vanha aloittamaan päiväkodin, toisissa taas kauhistellaan kun oma pikkuinen pitäisi ilmoittaa eskariin. Mitä meillä pohditaan? No mielessä on ollut, että milloin minun olisi korka aika puhua tyttären kanssa murrosiästä? 

Kouluhan kertoo terveyskasvatuksentunnilla aika laajastikin kyseisestä aiheesta mutta mielestäni jotain kuuluu myös meidän vanhempien vastuulle. 


Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy omaa tahtiaan. Jollakin tytöllä kuukautiset tulevat jo kymmenen vanhana kun toisella ne alkavat vasta yläasteella, kuten minulla. 
Pitäisikö kerralla kertoa lapselle koko repertuaari saaden lapsi pelosta sekaisin ja kujettaa sen jälkeen lasta psykiatrin vastaanotolle paikkaamaan totuuden aiheuttamia vahinkoja. Vai... odotetaanko, että joku toinen tekee sen? 

No tästähän minulla on kokemusta, ei siis siitä, että olisin kertonut lapselle liikaa vaan päinvastoin. Esikoiselle ei oltu aikoinamme kerrottu vielä yhtään mistään koska oletin, ettei kymmen vuotias lapsi vielä tarvitse opetella koko anatomian opusta kannesta kanteen. Kuinka väärässä olinkaan. Ilmeisesti olisi ollut hyvä, että kotoa olisi tullut edes jotain eväitä tulevaisuutta varten mutta ainoa asia mitä lapsi tiesi oli vanhemmilta nähdyt halaukset ja pienet suukot. 
Luokkakaverit hoitivat sitten sen lopun valistuksen. Sanotaanko nyt näin, ettei nettiporno ole ehkä se paras mahdollinen seksivalistusopas, ei ainakaan jokaisen lapsen kohdalla (tuskin kenenkään). 
Joidenkin lasten mielestä porno voi olla todella jännittävää ja hauskaa kun se on kiellettyä mutta kaikki eivät välttämättä ole samaa mieltä. Osa lapsista on todella herkkiä yksilöitä ja jos sinulla ei ole vielä mitään kokemusta asiasta niin porno voi tuntua todella pelottavalta ja hämmentävältä asialta. 
Suosittelen siis omakohtaisesti ja lämpimästi, että puhukaa lastenne kanssa asiasta ennemmin kuin joku muu ehtii sen tehdä. 
Lapsen suojeluksi ei riitä se, ettei lapsen kännykässä ole nettiä kun se netti voi löytyä jonkun muun lapsen puhelimesta. 


No, nyt kun toisen kanssa peli on jo sen osalta menetetty niin haluaisin toisen lapsen kohdalla ehtiä puhua asioista itse. Mutta koska siis kertoisin Pipunalle, että jossain vaiheessa sinullekin tulee kuukautiset ja mitä se sitten taas tarkoittaa, siinä samassa rinnatkin alkavat kasvamaan. 

Tänä vuonna kymmenen täyttävä lapsonen alkaa olemaan jo siinä iässä, että jotain olisi varmaan hyvä keskustella. Hmm.
Eikö nuo lapset olisi voineet pysyä vähän pidempään pieninä. 
Kun esikoisen ristiäisiä juhlittin, ei nuoren äidin mielessä käynyt missään vaiheessa, että aika juoksee niin vauhdilla, että samoilla tulilla olisi voinut miettiä rippijuhlatarjottavatkin. Vuoden päästä niitäkin juhlia meillä juhlitaan. Jos joku nyt miettii, että huh huh onneksi meillä on vielä pitkä aika rippijuhliin niin voin sanoa, ettei todellakaan ole. Eihän niistä omistakaan rippijuhlista nyt niin kauaa ole, eikös nekin olleet ihan äsken. 


Kaikki hyvät vinkit ja ajatukset otetaan vastaan. Milloin ja miten nämä asiat olisi hyvä hoitaa? 

Mielessä on pyörinyt jo sekin ajatus, että jossain vaiheessa meille tepastelee tyttökaveri. Aaark mää en todellakaan ole vielä valmis moiseen tuttavuuteen. 
Milloin minulla oli ensimmäinen poikakaveri? En edes muista. Olisikohan se ollut yläasteella. Eli ne ensimmäiset seurustelujutut saattavat olla hyvinkin lähellä. 
Pitääkö tässä siis valmistautua tulevaan? Näin se varmaan on. 

Pitäisikö näiden ajatusten kanssa vielä saada unikin. 

29 kommenttia:

  1. Juttele vain jotain Pipunan kanssa siitä mitä tuleman pitää. Se helpottaa tietämään miksi näin on ja kuinka tunnemyrskyt riepottaa. Voi olla että helpottaa tietää että sinäkin olet sen tunnemyrskyt käynyt läpi.. Eihän nyt vielä tarvi aivan kaikkea kukista ja mehiläisistä kertoa, mutta jotain..Sie tiedät parhaiten missä on hyvä raja.
    Juurikin erilaiset elämän tilanteet, kun me juuri päätimme mihin päiväkotiin lapsemme haetaan ensi syksylle kun joudumme kaupungin muutosten vuoksi vaihtamaan päiväkotia...Ihana päiväkoti jää taa.. Toivottavasti uusi on myös yhtä kiva :)
    Mukavaa uutta viikkoa, Nanni rakas <3
    Elä koskaan kadu sitä mikä teki sinut onnelliseksi :) Tällaisen kirjoituksen näin facessa ja on kyllä totta.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä oikeassa, että jotain voisi jo neidille kertoa mutta ei toki vielä ihan kaikkea. Jos alottaisi vaikka vartalon muutoksista ja tulevista kuukautisista.
      Muistan tuon kun muutimme vanhasta kodistamme tähän missä nyt asumme ja jouduimme vaihtamaan ihanasta päiväkodista uuteen. Oli todella haikeaa sanoa hyvästit ihanille hoitotädeille jotka olivat hoitaneet poikaa varsinkin monta vuotta.
      Ihana tuo lause <3

      Poista
    2. Tuo haikea hei! On edessä ja en yhtään tiedä tuleeko syksystä helppo,vaikea vai tosi vaikea. Juuri noista on hyvä aloittaa..:)

      Poista
  2. Nuo on kyllä vaikeita asioita, nimenomaan se oikein ajoitus... Meillä ei noiden isompien kanssa mitään varsinaista keskustelua käyty, mutta neidin kanssa pitäisi takuulla käydä ja ihan pika pikaa... Meillä on noita tyttökavereita jo nähty, ensimmäinen kerta oli vähän kauhistus, loput menee jo ihan vanhasta muistista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu että minun täytyy aika piankin puhua neidille kun eihän sitä koskaan tiedä kuinka pian se murrosikä kuukautisineen tulee. huoh, en olisi yhtään vielä valmis mihinkään tyttö- enkä poikakavereihin.

      Poista
  3. Eihän nämä helppoja ja yksinkertaisia juttuja ole, eikä varmaan ole mitään valmista sapluunaa minkä mukaan asia pitäisi hoitaa... Minun yksi kaverini hoiti kukat ja mehiläiset -osaston selittämisen lapsilleen jo ennen eskari-ikää (ajatteli, että silloin se sujuisi ilman turhia nolostumisia ja tuntuisi lapsista sitten luonnolliselta). Toki selityksen taso oli sovitettu lasten ikään sopivaksi.

    Meillä on kerrottu lapsille tipoittain, mutta nuorimmainenkin 6 vee tietää kyllä jo, mistä lapset tulevat ja miten ne sinne päätyvät. Parempi kertoa kotona sillä lailla pehmentäen ja nätisti kuin jos koko totuus lävähtää tajuntaan koulussa joltain isommalta kaverilta...

    Tyttökavereihin meillä on onneksi vielä pitkä aika, kun vanhempi poikakin on vasta 8 vee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua. Olenkohan ollut ihan liian kivikautinen kun en ole puhunut lapsillemme asioista yhtikäs mitään. Olenkohan luottanut liikaa kouluun ja terveyskasvatustuntiin. Nyt kyllä on pakko paikata tilanne ja pian. Kiitos vinkeistäsi, aion tarttua niihin heti <3

      Poista
    2. Mulla oli jossain vaiheessa kirjastosta lainattu kirja lastenosastolta. Siinä tyyliin "kaikki". Se miten iskät ja äidit tykkää toisistaan, miten lapset saa alkunsa (siistinä versiona :D ), murrosiät, karvankasvut, teinipoikien yölliset siemensyöksyt ynnä muut. Se oli jotenkin helpompaa kuin itse selitettynä. Pitäisikin varmaan ottaa se uusintalainaan joku kerta :)

      Poista
    3. Olinkin eilen menossa kirjastoon hakemaan jotain lapsille tarkoitettuja opuksia mutta sehän pannahinen oli mennyt jo aikaisin kiinni. Huomenna käyn ihan varmasti kirjastolla. Jostain syystä pieni paniikinpoikanen ajaa nyt hoitamaan tätä asiaa.

      Poista
  4. Huh, miten vaikea aihe! Meillä ei vielä lapsia ole, mutta joskus puhuttiin tästä mun miehen kanssa, että mitenhän me selvitään tosta tilanteesta, jos jokus lapsia saadaan. Tultiin molemmat siihen tulokseen, että parempi puhua ennemmin kuin myöhemmin :) Niin outoa miettiä tällaista, kun tuntuu ettei omistakaan terveyskasvatustunneista ole kovin kauaa (vaikka onhan niistä, kun pian on jo 28 mittarissa ).. :D muistan niin elävästi ja yksityiskohtaisesti edelleen ne pari päivää, kun nuo päivät koulussa oli.

    Mutta, itse ehdottaisin, että puhu tyttäresi kanssa ainakin vähän. Ehkä kaikkeen ei tarvitse syvällisesti sukeltaa, mutta oma kokemus ja osaaminen (olen siis viestinnän ihmisiä) kyllä puoltavat sitä, että tärkeintä olisi saada keskustelukanava auki tän uuden ja tyttärellesi niin jännän asian suhteen. Tiedätkö, että vaikkei hän vielä olisi kiinnostunut tai ymmärtäisi niin sitten ajan koittaessa hän tietäisi, että äiti tietää näistä asioista ja äitilta voin aina kysyä. Koska vaikka lapsi tietäisikin sen, että äitille voi aina puhua niin voi se olla tosi vaikeaa uuden aiheen suhteen. Jos aihe on sellainen, joka on itsellekin jännä. Mutta jos sivuatte sitä edes vähän niin hän tietäisi sitten, että keskustelu voi jatkua koska vain hänelle lisää kysymyksiä tulee :)

    Sun blogi on kyllä mahtava ja taas kerran nostan hattuani sulle. Osaat puhua asioista niin suoraan ja aiheesi ovat aina niin kiinni oikeassa elämässä :) Viihdyn täällä sun kommenttiboksissakin tosi mielelläni, vaikkei lapsiperheen elämä vielä omaa tilannettani olekaan! Kiitos Nanni ihan valtavasti, oot huippu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa olet kyllä oikeassa ettei asioista tarvitse heti puhua ihan perinpohjaisesti mutta hyvä tuoda asiaa esille, että neiti tietää että näistä asioista voi tulla juttelemaan jos siltä tuntuu.
      Itse en muista yhtään omasta nuoruudestani näitä keskusteluja, en äitini kanssa mutta en kyllä koulussakaan. Varmaan niistä on puhuttu mutta ihan on mennyt ohitse :D
      Kiitos tosi hyvistä vinkeistä, itse miettii joskus liiankin vakavasti kun asian voi ottaa hieman rennommallakin asenteella.

      Kiitos ihanuus kommentistasi ja ihanasta palautteesta <3 aina ei vain jaksa kirjoitella tulappaaneista ja kynttilöistä :D monta hyvää aihetta on mielessä joista voisi kirjoittaa mutta kuvien toteutus moneen aiheeseen onkin sitten vaikeampaa.
      Ihanaa viikkoa ihananinen <3

      Poista
  5. Meilläkin asuu tänä vuonna 10 täyttävä tyttö ja hän on jo vuoden päivät tiennyt kuukautisista. Meillä on luontevat välit ja tyttö on itse kysynyt nähdessään kaupan ostoskorissa tai kotona kylppärissä siteitä, että mitä ne on ja miksi niitä käytetään. Silloin on ollut helppoa vastata kysymyksiin. Huomaan, että nämä asiat ovat alkaneet kiinnostamaan ja tyttö vilkuilee uintireissuilla eri ikäisiä kanssasaunojia ja on se ääneen pohtinutkin, että mitenköhän isot rinnat hänelle kasvaa. Ja taas on hyvä sauma selittää asioita ja kertoa, että jokaisella on omanlaisensa kroppa joka kehittyy omaan aikaansa :)
    Pojat on kuitenkin vielä tosi yök ja tyhmiä. Onneksi! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää varmaan itselläkin ottaa tuo sama tyyli että sitä mukaa kertoa tytölle kun hän jotain kysyy asiaan liittyen.
      Joko teillä on esimurrosikää havaittavissa? Minä en aina oiken pysy neidin perässä kun välillä ollaan niin isoa tyttöä että ja pian taas itketään joka asiasta kuin pikku lapsi.

      Poista
  6. Oi, vaikea aihe! Meidän lähikoulussa (jossa pojat käyvät koulua) on aivan ihana terveydenhoitaja ja hän puhuu murrosiästä aina 5-luokkalaisille todella hienosti. Ja, nyt keväällä meidänkin esikoinen saa kuulla tämän "luennon". Hän puhuu siis tytöille ja pojille erikseen, niin ja tieto tulevasta luennosta tulee etukäteen koteihin. Joten, katsotaan millaisia juttuja aihe kotona poikii. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta meidänkin koulussa asioista puhutaan vitosluokalla. En ehkä kuitenkaan uskalla jättää kaikkea ihan sinne saakka ettei käy niin että kaverit kertovat oman näkemyksensä ensin.

      Poista
  7. Hyvä aihen ja itsekin tätä pohtinut! Mini on muutamaan kertaan ( lujaan ääneen ) kysynyt Lidlin kassalla 'ÄITI, MITÄ NÄMÄ OVAT?' ja 'VOITKO SÄ TÄNÄÄN KERTOA MITÄ NÄMÄ OVAT?'. Ja kyse on siis ollut kondomipaketeista ;D! Miten mä selitän tuolle pienelle mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään! Ja nyt jo? Sehän täyttää tänä vuonna vasta 10...eieiieiei! Mä en kestä, mutta ehkä tosiaan parempi kertoa nämä kotona!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi meillä on siis saman ikäiset prinsessat. Joko teillä alkaa esimurkkuikä nostamaan päätä? Minusta tuntuu että neidillä välillä on pientä uhmaa eikä aina niin pientäkään.

      Poista
  8. Kahdelle vanhemmalle lapselle en muista asioita selittäneeni, eivät ole koskaan edes kysyneet. Tämä nuorempi sen sijaan kyselee tämän tästä kaikenlaista. Olen sitten yrittänyt selittää lapsen ikä huomioon ottaen vähän aiheesta, ihan kaikkea paljastamatta kuitenkaan. Ja viidennellä luokallahan noita sitten taidetaan siellä koulussakin käydä läpi. Kovasti tuntuu olevan kiinnostusta äidin ja isän tekemisiin makuuhuoneessa, vaikka vain naureskelisimme siellä ihan muuten vaan. Mitä te oikein teette siellä, kuuluu pian neidin huoneesta. Hmmm... Ja kavereilta taitaa sitten kuulla osan, kunhan ei kuule liikoja, yritän siis ehtiä ensin selittämään sillai nätimmin :)

    Lontoon reissulla Luonnonhistorian museossa oli ihmisestä kertova osio, jossa oli muutama kuva lapsen syntymästä. Neitiä tämä ällötti, eikä meinaa lasta synnyttää (leikkaus on sitten kai vaihtoehto). Onneksi siihen on kuitenkin vielä tovi jos toinenkin aikaa :D

    Ihanaa viikko ihanainen, ja halaus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kävi niin surullisesti esikoisen kanssa, että hänelle kaverit näyttivät pornovideon eikä muutenkin niin herkkä lapsi ollut millään muotoa valmis tuollaiseen. Lapsi järkyttyi näkemästään ihan valtavasti ja alkoi tuon jälkeen kärsimään paniikkikohtauksista. Se oli surullisen kamalaa aikaa, sen vuoksi haluaisinkin ehtiä puhumaan Pipunalle itse ettei sama toistuisi nuoremman kohdalla.
      Ihanaa viikkoa sinullekin ja kiitos kun olet olemassa <3

      Poista
  9. Meillä ei ihan vielä ole ajankohtainen aihe, mutta äkkiä ne pari kolme vuotta vierähtävät. Huh, en ole yhtään vielä ajatellut koko asiaa. Itse aloin seurustella kaksi vuotta vanhemman aviomieheni kanssa 14 vuotta sitten ollessani 7. luokalla. Voi hurja, miltä vanhemmistamme on täytynyt tuntua!! Tsemppiä keskusteluihin. Pitänee palata parin vuoden päästä tähän postaukseen, hui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika menee todella vauhdilla, eli pian sekin aika koittaa kun pitää lapsille puhua näistä asioista.
      Itse löysin ysiluokalla ensimmäisen poikakaverini joka oli minua hurjat 10 vuotta vanhempi. Jos oma tyttäreni tekisi saman niin saisin sydärin.

      Poista
  10. Minä olen puhunut tipoittain pojille murrosiästä, seksistä ja ehkäisystä jo pidemmän aikaa. Juurikin sen takia, että kaveripiirissä on aina joku joka on osannut sopivat hakusanat googlata ja voinut sitten leveillä informaatiollaan muille. Esikoisen kaverin vanhemmat aikoinaan informoivat, että heidän lapsensa oli surffannut pornokuvia netistä, vaikka poika ei osannut kunnolla edes kirjoittaa. Isommat pojat olivat tiedottaneet.

    Kerran katsoimme jonkun kehnon kotimaisen leffan koko perhe ja siinä oli sitten seksikohtaus. Eihän siinä mitään juuri näkynyt, mutta selväksi kävi, mistä asiasta oli kyse. Kuopus harmillisesti nukkui onnensa ohitse, mutta veljet seuraavana päivänä selostivat elokuvan parhaan kohdan. Toinen pojista jutteli, että olipa hyvä, että hän näki seksiä ja nyt hän ymmärtää paremmin, että miten siihen seksiin päädyttiin :D Silloin heräsin miettimään, kuinka tärkeää olisi kertoa siitä tunnepuolestakin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

    Tässä alkaisi olla viimeiset hetket alkaa kertomaan öisistä siemensyöksyistä ja erektiosta esikoiselle *huoh*. Ei suju luontevasti ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tuo on kyllä totta, että kun tv näyttää tuollaisia pieniä romanttisia kohtauksia niin ne jo saa pienen pään pyörälle ja miettimään että mitäs tuossa tapahtuukaan.
      Pojan kanssa kävi niin, että kaverit hoitivat seksivalistuksen ja me vanhemmat sit paikkailtiin tilannetta pitkällä terapialla johon ajauduttiin lapsen järkyttyessä näkemästään pornovideosta :(

      Poista
  11. esikoispojalle meillä riitti kun lykkäsi kirjan kouraan.
    Keskimmäinen oli puolestaan lukenut jonkun varhaisnuorten kertomuskirjan ja ihmetteli että mitä ne kuukausitukset oikein ovat: silloin päästiin heti suoraan ytimeen.

    Meillä meinasi jäädä tuo fyysisen puolen valmennus ihan viime tinkaan, kun nuoriso onkin (epähuomiossa) perinyt isänsä melko varhaiset murkkuikägeenit. Siinä kun minä vielä suunnilleen pohdin, että pitäisikö puhua jotain, rupesikin talossa tapahtumaan.

    Kasvamisen kipua ja murkun myrskyjä ollaan yritetty puhua koko ajan ja pitkin matkaa, tuo ihmissuhteiden tunnepuoli näyttää helposti jäävän turhan vähälle keskustelulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin itsekin että jos piipahtaisi lähikirjastossa hakemassa jotain lapsille suunnattuja kirjoja, niillä varmaan pääsisi alkuun.
      Jos neiti tulee minuun niin saadaan odottaa H-hetkeä vielä useampi vuosi mutta eipä siihen parane luottaa kun voihan ne sieltä tulla paljon aikaisemminkin.

      Poista
  12. Kannattaa kyllä jutella ettei sitten tule yllärinä kuten mulle aikoinaan kun ei ollut kukaan puhunut vaikka kasvoin äidin ja naapurissa asuvan mummon kanssa.Meillä eletään vähän samanlaisia aikoja kahden pojan( 11 ja 12v)kanssa. Ollaan puhuttu mm murrosiästä ja hygieniasta silloin kun sopiva hetki ollut. Joulupukki toi vielä muistin virkistykseksi nuorille tarkoittua kosmetiikkaa ja dödöt :) Pojat kyllä sanoo aina, joojo - me tiedetään jo, kun yritetään jutella kukista ja mehiläisistä mutta ihan avoimesti ollaan puhuttu ihan sen mukaan mitä kysytty, ikä huomioiden.
    Tytön kanssa juteltiin varmaan samassa iässä (siitä on jo niiin kauan).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin että haen kirjastosta jotain opuksia aiheesta jotka on suunnattu lapsille.
      On se varmasti ihan hyvä, että asiat otetaan puheeksi kotona, ettei sit lapsi pelästy ihan hurjana jos menkat alkaakin ihan tuosta noin vain eikä asiasta ole koskaan puhuttu sanallakaan.
      Dödöä meilläkin ostettiin syksyllä ja onhan tuo neiti jo paljon kiinnostuneempi ulkonäöstäänkin kuin esim vuosi sitten.

      Poista
  13. Voi eikä, tsemppiä! Itse +/- 10-vuotiaiden lasten kanssa työskentelevänä voin todeta, ettei yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ole. Se pitää vain itse miettiä sen oman lapsen kannalta, että mistä olisi parasta lähteä liikkeelle. Mutta kyllähän nuo aiheet jo tuossa iässä alkavat puhuttamaan lasten kesken :/

    VastaaPoista
  14. Minun nuoruudessani ei käyty tämmöisiä asioita kotona läpi...oikeastaan välteltiin koko aihetta. Lukuunottamatta terveysopin tunnit jne., mutta nehän ei nyt aina vastaa todellisuutta...kaikki ei mene niinkuin kirjoissa. Itse piti nämä aiheet "opiskella". Voi kun olisikin ollut silloin netti, eikä vain lueskella Suosikkia, Reginaa, Sinä & Minää jne. =).

    VastaaPoista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-