VAHINGONILO, PARAS ILO

tiistai 26. syyskuuta 2017


Voiko joku käsi sydämellä vannoa, ettei koskaan ole hekotellut vahingoniloisena toiselle? Minä voin käsi sydämellä myöntää nauraneeni kerran jos toisenkin vahinginilosta niin, että pissit on meinanneet lirahtaa pöksyihin. 

Perjantai-illan parhaimmistoa on Hauskat kotivideot jossa oikein urakalla kämmäillään ja tuotetaan tietemättään iloa toisille. Toki en nyt sentäs ole niin törkimys, että nauraisin kun toiselle sattuu kipeää tai tapahtuma on aiheuttanut toiselle surua tai menetystä, jossakin sentäs minunkin rajani menee. 

Joskushan sitä nauraa itse itselleenkin. Itselleen nauraminen menee kohta ohi vahingonilonkin. Minä jos kuka osaan nauraa itselleni, miksi en nauraisi? Toisinaan hölmöyteni kurottelee pilviä, eikä tuolloin voi muuta kuin nauraa. Kuinka kävikään kesällä kun innoissani kävelin lähikauppaan ja vasta kaupan pihassa tajusin, että mekon takahelma oli jäänyt minne lie kalsongin väliin ja meikä tyttö vaan mennä liihotti pikkuhousut lähes kaikelle kansalle vilkkuen. Siinä vaiheessa ainoa mahdollisuus oli vain nauraa ja tuumata, että sillä lailla. 

Vahingonilossakin pitää olla tuntosarvet valppaina. Ei kaikille kärsi nauraa. Toiset eivät välttämättä ymmärrä itseensä kohdistuvaa naurua vaikka se olisikin tarkoitettu hyvässä hengessä. Tokikaan en halua pahoittaa kenenkään mieltä naurun tirinöilläni. Joskus toki mietityttää, että kuinka pikkusieluinen ihminen voi olla joka pahastuu hyväntahtoisesta nauramisesta. No meitä toki mahtuu moneen junaan. 


Miten on sitten vitsien laita? Kerran olimme ystäväni kanssa isossa pöytäseurueessa jossa eräs edustaja kertoi hauskan vitsin. Muiden nauraessa vatsalihakset kovilla, hämmästelin ja kummastelin itsekseni vitsin juonta. Siinä vaiheessa kun minäkin pääsin kärryille, oli muilla hauskaa minun kustannuksellani. Ystäväni selitti pöytäseurueelle minun olevani oikeasti blondi (olin tuolloin tummahiuksinen). 

Mille nauroimme tänään? 
Ystävälleni valkeni, että hän on istuttanut 75 tulppaaninsipulia väärinpäin maahan. Siinä porukalla googlailimme hänelle tulppaaninsipulinkuvaa ja ohjetta kumpi pää kuuluu tulla mullassa alaspäin ja kumpi ylöspäin. Hänen tajutessaan työn menneen hukkaan en voinut kuin naurun seasta koittaa sopertaa anteeksipyyntöä naurulleni. Jos tuo istutuskömmähdys olisi tapahtunut minulle itselleni, niin olisin varmasti itsekin todella harmissani tekemästäni turhasta istutustyöstä. 
No minkäs itselleni teen. Onneksi hän on itsekin huumori ihminen joten nauruni ei loukannut häntä sen enempää kuin se olisi loukannut minuakaan vastaavanlaisessa tilanteessa. 


Nauru tarttuu, kiukku tarttuu. Näinhän se sanotaan ja näinhän se on. Jotta kenellekään ei jää se kuva minusta, että olisin varsinainen kiusanhenki ja loukkaisin tarkoituksella muita, niin kyllä minultakin tilannetajua löytyy. 

Nauretaan kasvotusten mielummin kuin kenenkään selän takana. Eikö niin?

34 kommenttia:

  1. Phahhhhhaaa, mie täällä jo nauran sulle ko oot viipottanut hame suurinpiirtein korvissa ja kaveri istuttanut sipulit väärinpäin, mulla varmaan sattuis samalla tavalla. Tervettä on nauraa omille toilauksille ja sitä mie kyllä teenki. Kyllä mie monesti nauran toisten toilauksillekkin, varsinki silloin kun tunnen ihmisen hyvin ettei loukkaannu. Huumorilla monesti selviää kaikissa tilanteissa :) Ihanaa viikkoa sinne ja pidetään naurua yllä :), pidetään samalla ikää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mullakin nauratti kun tajusin olevani kaupan pihalla ja pikkuhousut vilkkuivat hameen alta 😂😂

      Poista
  2. Mikäs sen hauskempaa kuin nauru yhdessä..☺Hauskat kotivideot kuuluu meillä tyttäreni kanssa viikonlopun ohjelmaan..☺
    Aikas monesti nauretaan J: n sanan muunoksille,joita hän sanoo ihan huomaamatta.. Paras on kyllä kun hänkin hoksaa mitä hauskaa kyseissä asiassa oli..☺
    Mukavaa viikkoa..☺❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotivideot on pitkään ollut meidän perheen suosikki ohjelma.

      Poista
  3. Viimeksi mä en voinut olla nauramatta kun eräällä businessmanillä oli henkari niskassa tossa mun koti bussipysäkillä..yhdessä sit naurettiin kun huomautin...päivä alkoi oikein iloisesti!Mukavaa viikkoa Nanni💚💛🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kauhea, olisin varmasti nauranut vedet silmissä 😂😂😂

      Poista
  4. Juu, kyllä olen joskus ollut vahingoniloinen ja luonteessa on suuri taipumus nähdä humoristiset asiat ihan missä tilanteessa vain...nytkin on selkä noidannuolessa ja puoliso känkkää selkä mutkalla, mutta revitään siitä kaikki irti eli se tekee, joka on "terveempi" :D. Mukavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omassa työssä on joskus pakkokin pitää huumoria yllä ettei arki mene liian synkäksi. Toki töissä ei passaa nauraa muille.

      Poista
  5. Tilannekomiikka, hyvä sarkastinen huumori ja itselleen nauraminen on ihan parhautta :) Minä nauroin viimeksi itselleni ja omalle pölhöydelleni, kun huomasin yhdessä tilanteessa olevani pihalla kuin lintulauta ja onnistuin melkein pissimään housuun pelästyksestä :D
    Hauskaa viikkoa sinne! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kuule toinen joka on aika ajoin pihalla kuin lumiukko ja sit saa tosissaan nauraa itselleen.

      Poista
  6. Vahingonilo kuulostaa mun korvaan vähän sellaselta negatiiviselta sanalta, mutta arvaan, että tarkoitat sellasta tosielämän tilannekomiikkaa, joka on munkin mielestä ihan parasta.

    Mulle on jäänyt mieleen yhdet kurssipikkujoulut, jotka oli niinkin äskettäin kuin ööööö, 25 vuotta sitten :D.

    Oltiin silloisella kurssiporukalla juhlimassa paikallisessa Cumuluksessa, joka oli silloin ihan tosi, tosi vilkas paikka (nykyään sitä ei ole enää olemassakaan).

    Meidän luokalla oli silloin muuan Tarja, joka oli kaikinpuolin tosi miesmäinen ja rempseä olemukseltaan, mutta oli juhlan kunniaksi laittanut jalkaansa korkkarit varmaan ensimmäistä kertaa ikinä. Vaappui niillä sitten menemään, mutta siinä vaiheessa, kun käveli takaisin pöytään vessareissulta, ei voitu muuta kuin revetä nauramaan. Oli nimittäin tarttunut veskistä viemärinkansi toisen kengän korkoon, eikä Tarja ollut huomannut mitään :D. Sanoi vaan, että hän jo ajatteli, että pitikin näin hankalat kengät laittaa jalkaan :D.

    Ja saman illan toinen sattuma oli sellanen, että tilasin yhden kaverin yllyttämänä ensimmäistä kertaa elämässäni ruuaksi etanoita. Ja siinä kohtaa, kun koitin niillä pihdeillä pyydystää ensimmäistä etanaa pannulta, etana otti ja luiskahti multa niin, että lensi suoraan pöydän päässä istuneen vieraan miehen jalkojen väliin ilman, että mies itse huomasi mitään :D. No siinä sitten menin pihdit kädessä ilmoittautumaan ja sanoin, että "Anteeksi, mutta sulla taitaa olla ylimääräinen etana haarovälissä".. Mies katsoi ensin mua ja sitten jalkojenväliinsä ja sanoi vaan, että "no kato, niinpä näyttää olevan ":D. Kyllä nolotti, mutta onneksi ukkeli oli ihan pikkujoulumielellä liikenteessä, eikä pistänyt pahakseen.

    Iloista päivää sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apuaa...vatsaan sattuu...Voi Annukka, nämä oli parhaat ikinä! Miten joku ei voi huomata, että on viemärin kansi korossa kiinni????!!!! ;D

      Poista
    2. Mää kans nauroin tolle Annukan jutulle vedet silmissä ja varsinkin tolle etana episodille. Olet Annukka oikeassa eli kyseessä on siis tilannekomiikasta paremminkin kuin vahingon ilosta.

      Poista
  7. Hah mä olisin hyvin voinut tehdä samalla tavalla kuin ystäväsi, sen verran urpå olen mitä tulee kasveihin tai kukkiin :D

    Naurua ja syysiloa sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No miekin jäin miettimään että naurattikohan mua siinä jutussa enemmän ystäväni kömmähdys vai ajatus siitä että noin olisi voinut käydä minullekin :D

      Poista
  8. Mä osaan ainakin nauraa itselleni ja yritän sitä tehdä mahdollisimman paljon, jotta myös tuo samassa taloudessa asuva pieni ihminen oppisi taidon. Musta se on hyvä, että pystyy nauramaan itselleen ja kömmähdyksilleen. Vielä pari vuotta sitten mini saattoi suuttua, jos jotain hassua ( mun mielestä ) tapahtui ja hänelle naurettiin. Jotain on oppinut, sillä viime viikolla treeneissä hänellä oli käsi kiinni pepussa koko ajan. Jossain vaiheessa kysyin, että mitä oikein kaivelee ja pitääkö käydä vessassa. No loppuen lopuksi sieltä löytyi pikkareista järetön reikä ja siinä sitten yhdessä ja parin muun kaverin kanssa naurettiin tilanteelle ja mini oli täysin ok! Yessss!!!

    Iloa loppuviikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsilla varmaan on jossain vaiheessa se kausi, ettei ne kestä ollenkaan itseensä kohdistuvaa naurua, meidän neiti ei voi sietää että hänelle nauretaan ollenkaan.
      Jospa se hieman iän myötä sit löysäis se tiukkapipoisuus, vai voiko noin sano?
      Ihanaa viikonloppua :)

      Poista
  9. Minusta on parasta kun pystyy nauramaan omille mokille.
    Toi kukkasipulijuttu oli hauska, ei sen puoleen olen minäkin miettinyt joskus mitenkä päin ne maahan pannaan, olen vissiin laittanut väärinpäin, kun mitään ei näy :) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselle nauraminen on parasta ja siitä tulenkin pitämään kiinni.
      No joo, en tiedä nauroinko siinä kukkasipuli jutussa ystävälleni vai sille että olisin saattanut tehdä kyseisen kömmähdyksen itsekin :D

      Poista
  10. Vahingonilo-paras ilo! Tai sitten ei...
    Hyväntahtoinen nauru on aina paikallaan kuten sanoitkin ja maailmaan naurua mahtuu!
    Ilkikurisuus onkin toinen juttu! Ja itselleen nauraminen on taitolaji!
    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta mitä sanoit eli hyvntahtoinen nauru on paikallaan, ehkä tuo vahingonilo on väärä sana tässä mun kirjoituksessa.
      Ihanaa viikonloppua.

      Poista
  11. Kyllä tilannekomiikka on ihan parasta ja täälläkin on hölmöilty niin että on eräätkin kerrat saanut nauraa itselleen :D Mä oon ihan tunnetusti kaveripiirissä blondi ja osaan nauraa sille, jos omalla kustannuksella saan ympärilleni hymyä ja hyvää tuulta niin se ei oo multa pois!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselle nauraminenhan se on parasta mitä tiedetään.

      Poista
  12. Hyväntahtoinen nauru on tierysti sallittu. Tässä maailmassa on murhetta riittämiin. Siis nauretaan vaan ja ihan urakalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä :) Nauretaan vaan ja pidennetään ikää oikein kunnolla.

      Poista
  13. Mulla tulee usein naurettua itselle, omia töppäilyjä yms.
    Tunnustan myös olevani toisinaan vahingon iloinen, parasta on, kun saa nauraa vatsalihakset kipeänä ja veet silmissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselle nauraminen on todellakin parasta, siinä ei ainakaan loukkaa ketään toista.

      Poista
  14. Tilannekomiikka ja varsinkin kun nauretaan hölmöilyille, on parasta! Joskus vaan kohde ei aina ole samaa mieltä...
    Kävin tuossa taannoin verotoimistossa, kun en ymmärtänyt jotain verokoukeroa. Asia selvisi ja lähdin tyytyväisenä kavelemään pois. Ulko-ovella sisäovet aukesi automaattisesti, mutta ulko-ovet pysyi kiinni vaikka kuinka seilasin kännykkä kädessä edestakas siinä ovien edessä. Lopulta marssin viereissä olevalle vahtimestarin tiskille ja kysyin miksi ovet ei aukea, onko niissä joku vika? 'Ovet ovat manuaaliset ja avautuvat työntämällä rivasta', oli vastaus.
    jepjep..Kohautin vain hartioitani ja marssin ulos...kumma paikka kun pitää itse ovet aukoa!!! ( olin kuolla itsekin nauruun) Myöhemmin kuulin töissä, kun eräs työkaverini kertoi verotoimistossa työskentelevän äitinsä kertoneen blondista joka ihmetteli verotoimiston ovia. Olin siis tehnyt lähtemättömän vaikutuksen vahtimestareihin ja ilostuttanut heidän ja monen muunkin päivää :)
    Hyvä me blondit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuossa se juuri on suurin hankaluus, että kaikki ei kestä itseensä kohdistuvaa huumoria vaikka se tarkotteittaisiinkin silkalla hyvällä.
      Mie voin kuvitella itsenikin seisomaan oven taakse ja ihmettelemään miksi ovi ei aukea :D
      Me blondithan ollaan niin parasta sakkia olipa hiusten väri sit vaalea tai tumma :D

      Poista
  15. Tilannekomiikkaa on pakko olla, muuten tämä elämä olisi todella raskasta.
    Mukavaa ja aurinkoista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi niin samaa mieltä, että ilman naurua ja iloa elämä olisi ihan liian raskasta.
      Ihanaa tulevaa viikonloppua sinulle Kaisa.

      Poista
  16. Ihania juttuja. Onhan se kiva kun osaa nauraa ja pitäisikin osata nauraa omillekkin jutuille.
    Mulla ei tuu nyt mieleen mitään tilannekomiikkaa heti, mutta mahtavat nuo sipulit ja mekkojuttu ja se kansi ja etana :-)
    Lasten kanssa monesti on hauskoja juttuja ja niitä nauretaan.
    Uskon, että tuossa tilannekomiikassa joskus voi käydä niin, että vaikka jokin asia muille näyttää tai kuulostaa hassulta, niin ehkä toiselle ihmiselle on siitä useasti mainittu tai jollakin tavalla ollut asiasta huonoja kokemuksia...ja sen vuoksi se juttu ei vaikka olekkaan hauska. Tosin tilannekomiikka nyt yleensä aina on hauskaa :-).
    Vahingonilo taas on minustakin eri asia, pieni vahingonilo on OK, kunhan ei, niinkuin siekin mainitsit, ole iloinen muiden huonosta tuurista.

    Meidänkin pitäis useammin katsoa tuota ohjelmaa mistä kirjoititte.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa onkin juuri se haastava osuus että milloin ja kenelle voi nauraa, kaikki ei välttämättä osaa ottaa huumorilla kuten sanoitkin. Vahingonilo onkin ehkä tässä tapauksessa paremmalta nimeltä tilannekomiikka.

      Poista
  17. HAHAHA :D :D Minä oon semmonen, että hekottelen vähän kaikelle. Siis sillai hyvässä hengessä! Pelkään muuten aina mekko päällä, että käy niinkuin sinulle. Onneksi osasit suhtautua siihen huumorilla! Huumoririkasta sunnuntaita ❤️

    VastaaPoista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-

- THEME BY ECLAIR DESIGNS -