VESIROKKO POTILAAN KANSSA KOTONA

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Niinpä se sunnuntaina selvisi Pipunan epämääräinen kuumeilu joka alkoi perjantaina, välillä se katosi ja tyttö leikki entiseen tapaan. Lauantaina mummolasta kotiutui reipas tyttönen mutta hetken päästä lapsi oli taas kuumeessa. Mitä kummaa tämä on? Mielessä välähteli jänisrutto ajatus, sillä sitä on ainakin meillä päin ollut tosi monella. Matala lämpö ei kuitenkaan vakuuttanut minua jänisrutolle enkä näin ollen lähtenyt illan selkään ajelemaan päivystykseen. Tästä päätöksestä välillä podin huono-äiti fiilistä mutta sunnuntai aamuna näppyjen peittämä tyttö todisti sen, että olisimme illalla käyneet päivystyksessä aivan turhaan. 
Neiti tiesi heti kertoa, että luokalla on monella ollut vesirokkoa. No olisit heti sen sanonut. 
Atopikolla ainakin tuo vesirokko tuntuu tulevan melko ärtsynä. Muistan pojan sairastamisen kahdeksan vuotta sitten. Lapsi oli näppyjen peitossa ja pahimmat alueet olivat juurikin nuo mistä iho oli muutenkin tulehtunut. 
Neidillä näppyjä on eniten ollut kasvoissa, päänahassa sekä suussa mikä taas puolestaan on vaikeuttanut syömistä ja puhumista. 


Yllättävän raskaasti neiti on jostain syystä tämän sairastelun ottanut. Ahdistuneen vaisuna hän on makoillut sohvan nurkassa eikä koko vesirokosta ole saanut puhua sanallakaan. Mummullekin piti tekstata etukäteen ennen kylään tuloa, että älä sitten mainitse lapselle sanallakaan tuosta vesirokosta. 
Mitään hauskaahan tilanteessa ei ole mutta en voinut kuin nauraa kun kuulin isän ja tyttären keskustelun yhtenä päivänä. Se meni kutakuinkin näin: "Äiti kannustaa minua menemään edes hetkeksi ulos mutta en voi ku näytän tältä". " Sievä tyttö olet, ihan hyvin voit vähän käydä ulkona kun ei ole enää kuumettakaan, mene vaikka leikkimökkiin puuhailemaan". "Mää näytän ihan paviaanin perseeltä, en mene". 
Siis paviaanin perseeltä. Oi apua. Tilanne jokseenkin nauratti mutta samalla tottakai hieman harmitti lapsen puolesta. 


Nyt alkaa elämä olemaan voitonpuolella, näpyt on kuivumisvaiheessa ja tänään kotona hyppelehti tuttu lapsukainen. 
Niinpä se on meidänkin perheessä nyt kaikki tuon rokon sairastaneet. 
Muutama vuosi sitten meillä vieraili tulirokko. Siinä sitä nukuttiin pitkin olohuonetta, osa sohvalla, osa lattialla patjoilla. Tulirokko ei muistuta vesirokkoa millään tavalla, on lähinnä angiinan "sukulainen" jos näin voisi sanoa ja sen voi sairastaa vaikka kymmenen kertaa jos niikseen tulee. 
Saa nähdä mitä tämä syksy tuo tullessaan tauteja. 

Karhuonpoika sairastaa, häntä hellikäämme...
-Nanni-

11 kommenttia:

  1. Tsemppiä sairastuvalle! Onneksi alkaa olla paranemaan päin. Mä olen muuten sairastanut vesirokon kaksi kertaa. Harvinaista, mutta mahdollista sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis oikeasti???
      Tämä siis on mahdollista? No hyvä kun kerroit niin tiedän seurata itseäni parin viikon päästä. Eniten pelkään potilaiden puolesta, he eivät todennäköisesti kestäisi vesirokkoa.

      Poista
  2. Haleja sinne, vesirokko on kyllä inhottava tauti, mulla mies sairasti sen nyt aikuisiällä ja voi raukka kun se oli todella kipeä :/

    VastaaPoista
  3. Mukava kuulla että neiti on jo parenpana :) Harmi että asutte niin kaukana oisin käynyt sen S:lle hakemassa. Juu,olen niitä jotka on sitä mieltä että se on parempi sairastaa. Rokote ei anna mulle positiivista kuvaa..:/ Mykavaa että sait tytön metsäretkelle..:)
    Ei se entoro rokkokaan mikään mukava ole. :( Haavoja suussa ja kuumetta.. Ei meillä ole vieraillut mutta serkun lapsilla oli..Vai onko se sama kuin tulirokko? En tiiä noista rokoista..;)
    Pikkumies J kävi eilen..:) Kaikki on äidin tekemänä ei ja ylpeänä minulle esitti taitojaan ;)
    Mukavaa loppuviikkoa, ihanainen <3
    Huomenna lähden metsään neidin kans..;)

    VastaaPoista
  4. Mukavaa, kun Pipuna on parantumassa!
    Mulla oli vesirokko yläaste ikäsenä ja olipa kaamea tauti sillä ikää!!!

    VastaaPoista
  5. Hyvä, että siellä ollaan jo paranemassa. Muistan vieläkin oman vesirokon. Se kutina oli hirmuinen ja vieläkin on jokunen arpi jäljellä raapimisesta.

    VastaaPoista
  6. Haha hauska tuo keskustelu, ai kamala :D
    Paljon paranemisia sinne!

    VastaaPoista
  7. Voi, että... Tsemppiä sairastuvalle. toivotaan, että menee nopeasti ohi.

    VastaaPoista
  8. Voi tauti. Kiva että parantumaan päin :)

    VastaaPoista
  9. Onneks tauti alkaa olemaan jo voitonpuolella!
    Hauska tuo isä-tytär keskustelu. :D

    VastaaPoista
  10. Oivoi pientä sairastajaa! Onneksi jo paranemaan päin! Nauroin ääneen tuolle isä-tytär -keskustelulle! :DD

    VastaaPoista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-

- THEME BY ECLAIR DESIGNS -