VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA VÄÄRILLÄ VÄLINEILLÄ

tiistai 20. helmikuuta 2018


Oletteko koskaa törmänneet siihen ilmiöön, että jonkun mielestä tietty asia kuuluu vain tietylle porukalle? Pöljä lause, eikä tuosta suoraan sanottuna ota itsekään selvää. Kokeilaanpa uudestaan.

Lehtien tekstaripalstat ovat suurinta huviani ja samalla ärsyttävintä mitä olla saattaa. Siellä kiitellään mutta siellä osataan myös valittaa asiasta ja useimmiten asian vierestä. Monesti sama aihe jatkuu lehden numerosta toiseen kun yksi aloittaa ja toinen kommentoi seuraavaan lehteen jne...
Milloin on koirankakat kaduilta keräämättä ja milloin jollakin on väärän väriset jouluvalot tai ne on asennettu ihan liian aikaisin. 
Ja sitten on se yksi pöljä joukkio jotka niitä palstoja lukee eli minä. 

No nyt ei ole kyse tekstaripalstoista mutta melkeinpä samasta asiasta, turhan valittamisesta. 


Olimme viikonloppuna nauttimassa upeasta pakkaskelistä. Yleensä lähdemme kävelylle ihan kotiportailta ja kierrämme suht samaa lenkkiä. Sunnuntaina ehdotin miehelleni, että ajaisimme joenrantaan ja menisimme vaihteeksi joelle kävelylle. Sinnehän me päädyimme, nauttimaan auringosta ja tarpomaan epäitoivoisina kelkan jäljille. 
Jossain vaiheessa vähän matkan päästä kuului karjaisu "saatanan ladun tallaajat". Pysähdyimme mieheni kanssa kummissaan ja käännyimme äänen suuntaan. Huutaja ei varmaan tajunnut, että joella ääni kantautuu suhteellisen hyvin. Ehkä hänen komenttinsa ei kuulunut kuulua meille saakka. Katsoimme hämmentyneenä kahden hiihtelijän suuntaan, enkä aluksi tajunnut että mitä tässä on hätänä. No en oikeastaan tajua sitä vieläkään. Kun huutelija tajusi meidän kuulleen hänen ärräpäänsä hän lähti kuin muinamiehinä/naisina jatkamaan matkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. 
Mehän kävelimme joella, tilaa on varmasti useammallekin ulkoilijalle. Toisekseen emme kävelleet lähelläkään latua vaan moottorikelkan jäljillä. 
Alkuun meinasin vetäistä herneen nenään moisesta tyhjänpäiväisestä huutelusta mutta mitä suotta. Maailmaan mahtuu monen moisia hiihtelijöitä. 

 Loppupeleissä sorruimme mieheni kanssa nauramaan moiselle hommalle ja kommentoimme pitkin loppulenkkiä toisillemme "saatanan ladun tallaaja". Nauramiseksihan se meni. 

Jäin miettimään kuitenkin vastaavanlaisia tapauksia. On se aika hassua, että aina joku on väärässä paikassa väärillä välineillä. Tallimme lähellä on asukas jonka mielestä hevosen kavion jälkiä ei saa hänen talonsa kohdalla näkyä hiekkatiellä. Voi herranen aika sentää. Ihmisillä ei selvästi ole suurempia murheita. 

Uimahalleissa tuntuu olevan tietyillä konkareilla ihan omat sävelensä mutta onneksi minä en paljoa uimisesta perustakaan. 

Ymmärrän täysin hiihtäjänä itsekin, että onhan se ärsyttävää jos ajetulle ladulle tullaan kävelemään ja tallomaan latupohjaa mutta kun et ole lähelläkään latua vaan ihan yleisellä paikalla niin voisiko huutelut jättää huutelematta?

Entä jos olisin ollut suksilla siellä jäällä? Olisiko silloin kenties joku kelkkailija tullut surulliseksi  minun hiihtämisestäni? Kuka tietää. 

Tällainen kävelyreissu meillä. Oletko ollut joskus väärässä paikassa väärillä välineillä? Kuulisin siitä mielelläni. 




31 kommenttia:

  1. Voi teitä ladun tallaajia, hävetkää ;) Ei vainen. Jos ei ihmisellä ole käytöstapoja, niin vika ei ole teidän! Varmasti on sanomista jostain tullut, mutta ei kyllä tähän hätään tule esimerkkiä mieleen :)
    Mukavaa viikon jatkoa <3 pssst...ihana kuva teistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta, siellä me oltiin toisten kiusana :D
      Ihanaa viikoa sinullekin :)

      Poista
  2. Minusta hiihtäjät on ihan psykopaatteja ;) Ne varmaan ampuis metsän eläimetkin, kun ne kehtaavat juosta ladun yli sekä havupuut kaataa, kun pudottelevat neulasia ladulle. Nykyäänihmiset ei osaa kuin valittaa ja kuvittelevat, että he ovat aina oikeassa niin paikan kuin vehkeittensä suhteen. Ja ekä suurinosa tuosta huutelusta on kateutta. Olittehan kaksistaan ja hassuttelitte ja huutelija yksin, ilman ystävää. Ja ja tuo tallin viereinen asukas muuttakoon korpeen tiettömän taipaleen taakse, tosin siellä voi ilmestyä hirven jälkiä... No joku kateus-ongelma silläkin rassukalla taitaa olla :)

    Hei ihania hetkia vääriin paikkoihin ja väärillä välineillä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Satu :D
      Mie olen hiihtäjä mutta varmaan kummallinen sellainen kun en tykkää huonoa vaikka siellä ladulla muutkin käy.
      Tuo tallin lähellä oleva on kyllä ihan sairas. Toki talli on korvessa että ei paljoa korvemmas enää voi muuttaa mutta todella outoa ettei tiellä saa näkyä kavion jälkiä. Olen myös kuullut että hevosen kakat pitää kerätä pois jos ne kesken ratsastuksen kakkaa. Olen niin lyhyt että jos kesken ratsastuksen tulen alas hevosen selästä, joudun kävelemään loppumatkan kun ei mulla ole koroketta reppuselässä mukana :D

      Poista
  3. Haha, aika riemastuttava kommentti, kun ette olleet edes laduilla :D :D

    Minä ajoin kerran vahingossa autolla kiertoliittymästä väärään suuntaan, siis vastaantulevien kaistalle. Silloin tunsin todellakin olevani väärässä paikassa (vaikkakin oikealla välineellä sentään). Ai kiesus että hävetti alkaa peruutella siinä edestakaisin paniikissa. Syytän kylläkin sekavaa liittymää, josta en vielä nykyäänkään tahdo saada selvää.

    Viime viikolla teki mieli itse huutaa pururadan laduilla tallustavalle naiselle, että menisi muualle tallomaan jalanjälkiä. Mutta jätin huutelematta ja keskityin omaan epätoivoiseen sutimiseen ylämäessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta, ei oltu lähelläkään latua, huh hei mitä sakkia :D

      Olen miekin muutaman kerran ajanut yksisuuntaista väärään suuntaan, se oli silloin kun olin vasta Ouluun muuttanut enkä tajunnut että tässä kaupungissa on niin paljon yksi suuntaisia katuja.

      Poista
  4. Taidan olla väärässä paikassa joka päivä täällä töissä,no ei sentäs. Työkaveri vain nyppii kun joka päivä on pahalla päällä..
    Ladulla ollaan neitin kanssa joskus kävelty niin takaa on kuulunut ettei kävelijät sielä saa olla,visdiin siihen on joku sääntö.
    Mukavaa viikkoa ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tietenkään ladulla saa kävellä! Pahinta on, kun joku on sotkenut alamäen ladun. Siinä on vaaran paikka hiihtäjälle. Sitä paitsi joku on tehnyt kovan työn, kun on ajanut hienot latu-urat. Toinen vaaratekijä on suksilla ladulla seisoskelijat alamäkien juurella. Aika monta akkaa olen tällaisten takia tehnyt. Ihan eri juttunsa on asiattomuuksista huutelijat.

      Poista
    2. Annukka: Harmi kun sulla on töissä tuollaista hommaa. Meillä on niin ihana työporukka että töissä olo on useimmiten tosi tosi kivaa ihan vain hyvän porukan ansiosta. Ehkä ladulla ei tosiaan kannate kävellä. Hiihtäjänä tiedän että onhan se kiva hiihdellä tasaisella ladulla mutta en silti ikinä lähtisi kenellekään mitään huutelemaan. Luonto on silti vapaa paikka kaikilla olla.

      Anonyymi: Itse olen myös törmännyt noihin ladun valtaajiin. Kerran jos toisenkin olen nähnyt siellä isolla porukalla vaihdettavan kuulumisia oikein leveästi koko ladun vallaten. Itse olen sen verran sosiaalinen etten pahastu kun tuttujen kanssa pysähdytään juttelemaan mutta onko tosiaan koko latu pakko vallata. Se on taas sitä ajattelemattomuutta.

      Poista
  5. Mä oon ollut väärässä paikassa useasti tällaisen pyöräilijän edessä..näitä jotka ajaa tuhatta ja sataa tiukat trikoot jalassa...huh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ou mai gaad, tiedän kyseisen tyyliset pyöräilijät :(

      Poista
  6. Monesti nuo ovat jonkinlaisia sisäpiirijuttuja, jolloin osa vakioporukasta meuhkaa jostain syystä melkein kaikille muille.

    Tiedän ladun, jolla karjutaan lasten kanssa hiihtämään tuleville. Lapset kun hidastavat himohiihtäjien menoa, eivät saisi olla ladulla.

    Vastaavasti yhdessä fb:n luontokuvaryhmässä ystävälle annettiin ryhmästä potkut, kun julkaisi marjojen ja sienien kuvia - kerättyinä. Meitä on niin moneksi. Kannattaa keskittyä johonkin mukavampaan kuin noihin tyyppeihin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, siis mitä ihmettä? Mihin niiden lasten pitäis sitten mennä? Kyllä lapsillakin on oikeus olla hiihtämässä ladulla, missä sellainen on, ei niitä mun käsittääkseni tehdä erikseen himohiihtäjille eikä lapsille ja hyvä vaan jos lapsetkin haluaa hiihtää, eiköhän ne kaikki ihmiset sinne mahdu ja menee sitten ohitse jos haluaa, ei luulis olevan kovin iso vaiva. Itse en siis hiihdä, mutta tuo vaan ihmetytti, että aletaan lapsille karjumaan ja huutamaan. :/

      Ja alkuperäiseen postaukseen, ite en muista että oisin ollut joskus väärässä paikassa väärillä välineillä, toki voi olla että on unohtunut. :D Kyllä mun mielestä kaikki liikkujat mahtuu tuonne ulkoilemaan ja nauttimaan noista aurinkoisista ilmoista. :)

      -M-

      Poista
    2. Susanna: No olen niin samaa mieltä, miksi lapset eivät saisi hiihdellä tai tehdä samoja asioita kuin aikuisekin. Me käydään tyttären kanssa hiihtelemässä ja ollaan onneksi saatu rauhassa hiihdellä. Toki koitan lastani neuvoa että jos vastaan tulee hiihtäjä niin me mennään hieman reunemmaksi niin vastaan hiihtelijä mahtuu mukavasti menemään ohi. IHanaa viikonloppua sinulle.

      M: jostain syystä osa ihmisitä osaa olla ilkeitä ja valittaa asiasta kuin asiasta. Olen ihmisten parissa töissä niin samasta asiasta toinen kiittelee ja ylistää ja toinen taas haukkuu pysytyyn ja pahimmillaan tekee kirjallisen valituksen. Onneksi ihania ihmisiä taitaa kuitenkin olla valittajia enemmän.
      IHanaa viikonloppua sinulle.

      Poista
  7. Koiranulkoiluttajana oon useasti väärässä paikassa, pyöräilijöiden tiellä hihnat solmussa :D
    Sen tiedän ettei ladulla saa kävellä, mutta senkin vasta kun olen sinne erehtynyt joskus nuorena ja hölmönä menemään ;)Kaikenlaisia moukkia sitä onkin liikenteessä, ois tää teidän tielle sattunut huutelija pitänyt mölyt mahassaan etenkin kun ei ollut mitään aihetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiran omistajat saavat kyllä kans kestää vaikka mitä vihamielistä :(
      Kyllä se meille huutelija huuteli ihan turhaan.

      Poista
  8. Muutama vuosi sitten eräänä upeana talvipäivänä kuljeskelin koiran kanssa joen jäällä missä on tullut ulkoiltua lukemattomia kertoja, muitakin ihmisiä oli paljon liikkeellä. Mäenlaskupaikalla pysähdyin katsomaan lasten riemua niin yhtäkkiä eräs naishiihtäjä alkaa huutamaan minulle että olen pilannut heidän vaivalla tehdyt ladut. Häkellyin ja vilkaisin jalkoihini niin huomasin seisovani muhkuraisen jäätyneen sohjon päällä jossa ehkä joskus ollut latukin. Sanoin etten todellakaan kävele ladulla kun helpompi kulkea polkua tai moottorikelkan uraa. Nainen jatkoi huutamista ja käski minun mennä keskemmälle jokea kulkemaan. Minä lähdin kokonaan pois ja mieli oli maassa loppupäivän. Eniten harmitti se että koin olevani viaton syytöksiin. Myöhemmin samana keväänä olin taas yllätys yllätys joen jäällä koiran kanssa kun törmäsin samaan naiseen. Tällä kertaa hän kehuikin minun toppatakkia ja koiraa. En tiedä muistiko hän minut mutta minä en ikinä unohda häntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kauheaa mitä käytöstä. Mikä ihme ihmisiä vaivaa. Miksi pitää olla vihamielinen ja joka paikassa haastaa riitaa :(
      Olikohan sillä tarkoitus hyvitellä vai eikö vain tunnistanut että samalle naiselle ja koiralle juttelee toisenkin kerran.
      Mutta mehän ei lannistuta, me ulkoillaan ja nautitaan ihanasta elämästä, eikö vain <3

      Poista
  9. No huh, huh kaikenlaisia hiihtäjiä sitä tosiaan on!!
    Välillä tuntuu, että jotkut ihmmiset valittavat niin lapsellisista asioista.
    Onneksi, ette pilanneet päiväänne tuolla, vaan nauroitte koko jutulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siinä olet oikeassa.
      Joo, ei meillä lenkki mennyt tuosta pilalle, huumorillahan tuo oli otettava.

      Poista
  10. Ai hyvää päivää näitä mielensäpahoittajia, Suomessa asuu kyllä vihainen kansa. Tänään joudun omassakin blogissa vähän raottamaan, nyt on Tiia hyvin hyvin vihainen.

    Ihanaa pakkasviikkoa teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalaiset on ja varmaan muunkin maanlaiset mutta heitä me ei tunneta :)
      Voi että, siekin olet joutunut kokemaan blogin kautta kovia.
      Halauksia loppuviikkoon.

      Poista
  11. Nuo hiihtäjät ovat vähän liian innokkaita, luulevat että kaikki kävelijät talsivat heidän laduillaan. Ei vissiin nähnyt paikkaa tarkasti.
    Kyllä nykyään toiset ihmiset ovat kärkkäitä....liankin huutamaan omia lauseitaan vaikka ihan väärässä paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, hiihtäjä oli sen verran kaukana ettei nähnyt missä kävelin, siksipä kummastuttikin se ilman aikuinen kiroilu.

      Poista
  12. Koiran kanssa sai olla tosi varovainen missä liikkuu! Tuntuu, että joka puolella ärsytti ihmisiä. Mukavaa pakkasviikon jatkoa kaikesta huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain aikoinaan koiran kanssa paljonkin kuulla palautetta, ei taida olla aihetta josta ihmiset eivät kommentoisi.
      Ihanaa viikkoa sinullekin.

      Poista
  13. No huh huh! Joki on vapaa kaikille! Minä ennemmin kävelen kuin hiihdän...Hirvee kiire ollut, ei ehi mittään...:D Tänne nyt koetin väkisillä ehtiä :) Ihanaa päivää Nanni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta, kyllä sinne mahtuu kävelemään ja hiihtämään ja tekemään paljon muutakin.
      Arki on kyllä melkoista, blogi on itselläkin se josta ensimmäisenä nipistän sen ajan.
      ihanaa viikonloppua ihanuus.

      Poista
  14. On asioita ja sitten on niitä siitä asioiden vierestä....
    Liian usein tuntuu kohtaavan tiukkapipoisuutta ja pienistä asioista nipottajia.
    Se ei auta ketään tässä maailmassa!
    Mutta eiköhän jokainen suomalainen osaa latua välttää jollei ole sitten ne sukset jalassa. =)

    Aurinkoa päiviisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinpä. Joskus vain tuntuu ettei ihmisellä ole muuta kuin valittamisen aihetta.
      Ihanaa viikonloppua sinulle.

      Poista
  15. Rakastan hiihtämistä, mutta tuota laturaivoon aina välillä törmään. Oikeastaan laturaivoon olen törmännyt vain kaupungeissa, jossa ihmisillä tuntuu aina olevan kiire. Neljä vuotta sitten kun ostin nykyiset sukseni niin hiihtotyylini oli "hieman" hakusessa niin silloin sain monta kertaa noottia kun hiihdän niin leveästi ja tästä sain sauvaa joskus jalkaani. Meni se sen verran ihon alle, etten enää päivisin kehdannut lähteä hiihtotyyliäni hiomaan vaan menin iltaisin etten olisi muiden harmiksi. Enää en siis vaivaa ihmisiä leveällä hiihtotyylillä, mutta taidan vielä liian hidas olla kun ylämäissä takaa huudetaan että minun pitäisi väistää. No en ole väistänyt. Menee vaan oma rytmi sekaisin jos pitää alkaa väistään. Ehkä ymmärtäisin tuon väistämisenkin jos kyseessä olisi sponsorit rinnassa hiihtäjä, mutta nämä hiihtäjät eivät ole koskaan minulle kehdanneet kuitenkaan huudella.

    Eli samoilla välineillä olen ladulla ollut, mutta silti saanut kuraa niskaa. Onneksi pohjoisen ihmisillä ei ole kiire eikä varsinkaan ladulla, koska mieluummin jäädään tuntemattomille porisemaan niitä näitä kun tökitään sauvalla jalkaan.

    https://vaylantyar.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-

- THEME BY ECLAIR DESIGNS -